Browsing by Subject "valtionhallinto"

Tehokkuus on kasvanut merkittävästi yksityisellä sektorilla viime vuosikymmenenä. Valtionhallinto on jäänyt merkittävästi jälkeen tehokkuuden kehityksestä. Valtiohallinnossa on yritetty yksityiselle sektorille luotujen teorioiden ja metodien soveltamista, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Puutteelliset tietojärjestelmät eivät pysty ohjaaman valtionhallinnon toimintaa tehokkaasti. Laskentatoimi on yritysten perusinfrastruktuuria, josta ammennetaan tietoa yritystoiminnan hahmottamiseen ja johtamiseen. Laskentatoimen tarjoamat informaatiovirrat auttavat yritysten rahaprosessin hahmottamisessa. Rahaprosessista mitataan toiminnan tehokkuus, jonka avulla toimintaa suunnitellaan pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Laskentatoimi on työkalu organisaation johtamiseen, ei automaattinen järjestelmä, joka korjaa ongelmat tehokkuudessa automaattisesti. Liiketaloudellisten työkalujen soveltaminen valtionhallintoon on ongelmallista. Arpajaislupien kaltaisissa tapauksissa, joissa julkisilla palveluilla on selkeät vastuuyksiköt toimeenpanossa, sekä mitattavia palvelumaksuja, voisivat organisoida toimintaansa laskentatoimen avulla tehokkaamaksi. Markkina signaalit eivät voi vaikuttaa valtionhallinnossa, jolloin laskentatoimen lukujen tulkitseminen vaatii laajempaa toimintaa sidosryhmien kanssa, sekä osaavaa, paikallista johtamista. Tutkielman laadullinen aineisto koostuu liiketaloudellisesta kirjallisuudesta, joka on laskentatoimen suhteen on rajattu kotimaiseksi. Aineistoissa on myös henkilökohtaista havainnointia arpajaislupien työprosessista. Tutkielman laadullinen osa keskittyy laskentatoimen ja valtionhallinnon yhteensovittamisen hahmottamiseen. Tutkimuksessa on myös määrällistä aineistoa, jolla havainnoidaan arpajaislupien tuloja, joka todistaa laskentatoimen hyötyjä tehokkuuden havainnoinnissa, sekä nykyisen hinnoittelupolitiikan epämääräisiä tuloksia.