Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "vaneri"

Sort by: Order: Results:

  • Karimo, Jussi (2018)
    Kuusen puuosa jakautuu kosteaan pintapuuhun ja kuivaan sydänpuuhun. Kuusipölkkyä sorvatessa syntyy viilumatto, jonka alkupää on kosteaa pintapuuviilua ja loppupää kuivaa sydänpuuviilua. Viilut leikataan arkeiksi ja lajitellaan kosteusluokkiin, jotta eri kosteussuhteisia viiluja voidaan kuivata niille sopivalla ajonopeudella ja oikeassa lämpötilassa. Eräällä vaneritehtaalla on viilun valmistusprosessiin lisätty uusi vaihe, jossa märkiä viiluja esikuivataan ennen varsinaista kuivausta märkäpuristamalla. Tämän vaiheen tarkoituksena on tasata kosteuden hajontaa ja laskea viilujen kosteussuhdetta. Esikuivaus nopeuttaa viilun kuivaamiseen käytettävää aikaa ja vähentää varsinaisen kuivauksen energian kulutusta. Tutkimuksen tavoitteena oli kirjallisuuden perusteella selvittää, mitkä asiat kuusen rakenteessa vaikuttavat sorvattujen viilujen kosteusjakaumiin. Laboratoriokokeiden tavoitteena oli selvittää, kuinka märkäpuristusolosuhteiden hallinta ja kosteusluokkien sekoittaminen vaikuttavat esikuivauksen tulokseen. Tavoitteena oli minimoida märkäpuristuksen jälkeinen kosteuden hajonta ja poistaa viiluista mahdollisimman paljon vettä jo esikuivauksessa, jotta niiden kuivaaminen varsinaisessa kuivauksessa olisi tehokkaampaa. Tutkimusta varten näytteet otettiin vaneritehtaan prosessista ja kokeet tehtiin laboratoriossa. Esikuivaukseen käytettiin laboratoriokäyttöön tehtyä yksivälistä puristinta, jossa viilupinkkoja puristettiin 50 kappaleen erissä. Viilut punnittiin yksitellen ennen ja jälkeen esikuivauksen. Lisäksi kaikki viilut kuivattiin absoluuttisen kuiviksi ja punnittiin kuivina. Näin saatiin selville poistuneen veden määrä, kosteussuhde ennen esikuivausta sekä sen jälkeen ja kuiva-tuoretiheys. Kirjallisuuskatsauksen mukaan kosteusjakaumia viiluissa aiheuttaa sydän- ja pintapuun vaihtelu viiluissa. Kosteusjakaumiin vaikuttaa myös oksien korkeampi tiheys. Koska kuusen oksat ovat tiheämpiä kuin runkopuu, ne eivät sido itseensä yhtä paljon kosteutta kuin oksattomat kohdat. Laboratoriokokeissa havaittiin, että märkäpuristusolosuhteiden hallinta vaikuttaa esikuivauksen tulokseen. Myös kosteusluokkien sekoittamisella havaittiin olevan vaikutusta esikuivauksen tulokseen. Johtopäätöksien mukaan märkäpuristusolosuhteiden hallinnalla voidaan saavuttaa esikuivausprosessissa parempia kuivaustuloksia ja energiasäästöjä. Märkäpuristusolosuhteisiin voidaan vaikuttaa tehtaalla märkävaraston logistiikkaa muuttamalla ja tarvittaessa myös laitteistolisäinvestoinnein. Tutkimuksessa jo tehtyjen märkäpuristusolosuhdemuutoksien vaikutuksia viilun rakennemuutokseen esikuivauksen jälkeen olisi tarpeen tutkia viilun saannon parantamiseksi.