Browsing by Subject "verotus"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2023)Maatilojen lukumäärä laskee ja viljelty peltoala kasvaa jatkavia maatiloja kohden. Maatalousyrittäjän kannustimet lisäpellon hankkimiseen skaalaetujen tavoitteleminen tai tuotannon peltorajoitteen muuttaminen. Maatalousyrittäjälle toiminnan tehostumisen etujen tulisi johtaa parempaan taloudelliseen tulokseen ja kilpailukykyyn. Maatalousyrittäjät hankkivat peltoa pääasiassa vuokraamalla tai ostamalla. Vuokraaminen on ollut ostamista yleisempää. Pellon ostamisella tai vuokraamisella on erilaiset talousvaikutukset peltoa hankkivalle tilalle. Lisäksi peltoa ostettaessa kaupan rahoittaminen lainarahoituksella tuo omat talousvaikutuksensa tilalle. Pellon hankintatavan päätöksenteon tueksi maatalousyrittäjällä tulisi olla mahdollisimman realistinen taloudellinen analyysi valintojen vaikutuksista tilantalouteen. Analyysin tulisi ottaa huomioon lisäpellolta saatava tulos, pellon osto sijoituksena, pellon oston rahoittamisen tapa, arvio tulevaisuuden tuotannon ja rahoitusolojen kehityksestä, pellon vuokraamisen kustannukset sekä lisätuotantoa varten tarvittava muu käyttöomaisuus. Tutkielmassa tehdään kuvattu taloudellinen analyysi tapaustutkimuksena kohdetilalle. Tutkimuksen analyysi perustuu yksittäisen tilan oikaistusta tilinpäätösaineistosta tehtyyn kassavirtojen nettonykyarvo mallinnukseen kolmella eri tulevaisuuden skenaariolla. Skenaarioiden avulla selvitettiin, kuinka eri rahoitus- ja markkinaolot vaikuttavat hankintatapojen taloudelliseen pärjäämiseen nettonykyarvolla laskettuna. Tilan yhteisömuoto oli elinkeinonharjoittaja ja maatalous oli päätoimista. Saatujen tulosten mukaan pellon osto lainalla on kannattavampaa kuin vuokraaminen, mutta vain siksi että tuolloin voi laskea kokonaisnettonykyarvoon pellon arvon nousun. Ostettaessa peltoa lainalla kumulatiivinen kassavirta on sekä nimellisesti että reaalisesti negatiivinen vuosikymmeniä pellon oston jälkeen. Vuokrattaessa reaalinen kumulatiivinen kassavirta oli kaikissa paitsi yhdessä skenaariossa positiivinen. Tutkimuksen yksittäistapauksen tulokset ovat samansuuntaisia aikaisemmin tehtyjen yleisten tutkimusten sekä havaitun yleisen vuokraamisen yleistymisen kanssa.
-
(2020)Talous on kasvanut nopeasti teollisesta vallankumouksesta lähtien. Talouden kasvu on perustunut neitseellisten materiaalien käyttöön, niistä tuotteiden valmistamiseen ja tuotteiden hävittämiseen niiden käyttöiän päätyttyä. Neitseellisiä materiaaleja ei kuitenkaan ole maailmassa loputtomasti. Ihmiskunnan jatkuvasti kasvaessa onkin alettu edistämään malleja, kuten kestävä kehitys ja kestävä talouskasvu. Näiden mallien mukaan talouskasvun tulisi olla myös ympäristön kannalta kestävää, eli kasvua, joka voisi toimia myös ympäristön rajoitteiden rajoissa. Kiertotalous nähdään yhä enenevissä määrin yhtenä mahdollisuutena kestävän talouskasvun saavuttamisessa, osa näkee kiertotalouden päätavoitteena kestävän kehityksen. Kiertotaloudessa neitseellisten materiaalien käyttö vähenee, eikä jätettä käsitellä enää jätteenä, vaan yhtenä raaka-aineena muiden joukossa. Kiertotalouden edistäminen on monen maan tavoitteena ja se vaatii päättäjiltä erilaisia ohjauskeinoja – kuten kiertotalouteen ohjaavaa verotusta. Tämä tutkimus pohjautuu kiertotalouden konseptiin ja kiertotalouden ohjaamiseen käytettyihin ohjauskeinoihin – varsinkin kiertotalouteen ohjaavaan verotukseen. Kiertotalouteen siirtyminen vaatii sitä tukevia ohjauskeinoja. Yksi mahdollisista ohjauskeinoista on kiertotalouteen ohjaava verotus. Monella maalla on tavoitteet kasvattaa kiertotaloustoimintaansa ja vähentää neitseellisten materiaalien käyttöä. Tähän tutkimukseen on valittu esimerkiksi kaksi maata, Suomi ja Hollanti, sillä näillä mailla on selkeät tavoitteet kiertotalouden suhteen. Tämä tutkimus pohjautuu yhteiskunnan hyvinvointia kuvaavaan hyvinvointifunktioon, jonka avulla kuvataan kiertotalouteen ohjaavan verotuksen vaikutuksia talouteen yksinkertaistetulla tavalla. Tutkimuksessa tarkastellaan hyvinvointifunktion toimintaa teoriapohjalta erilaisissa skenaarioissa, jotka simuloivat erilaisia maita ja tilanteita. Teoriaan pohjautuva malli sovitetaan myös kahden maan esimerkkiin käyttäen oletuksia ja tutkittua tietoa. Käytetty malli sisältää paljon oletuksia, eikä se siten voi tarkasti kuvata reaalimaailmaa. Tutkimuksen tavoitteena onkin tarkastella ohjaavan verotuksen vaikutuksia yleisellä tasolla. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan havaita, kuinka kiertotalouteen ohjaava verotus vaikuttaa talouteen. Tutkimuksessa havaitaan verotuksen vaikutuksia kiertotaloustoimijoiden osuuteen, sekä mahdolliseen verokertymään, joka verotuksella on mahdollista kerätä. Mallin perusteella päättäjien tulee maksimoidessaan yhteiskunnan hyvinvointia tasapainotella kiertotalouteen siirtymisen hyötyjen ja toisaalta kiertotalouteen ohjaavan verotuksen mahdollistaman verokertymän kanssa. Verotason noustessa verokertymä aluksi kasvaa, mutta saavuttaa huippunsa, kun verotaso on 40 % maksimitasostaan. Tällä verokertymää maksimoivalla tasolla kiertotaloustoimijoiden osuus taloudessa on vain 30,9 %. Voimme myös mallin perusteella todeta, että yhteiskunnan hyvinvointi voi saavuttaa maksiminsa missä kiertotalouden tasossa tahansa. Mallin perusteella huomaamme kahden esimerkkimaan tilanteiden olevan hyvin erilaiset. Suomessa kiertotalouteen ohjaavalla verotuksella on mahdollista kerätä suurempi verokertymä ja samalla kasvattaa myös kiertotalouden osuutta, Hollannissa verotuksen lisäämä kiertotalouden osuus voisi laskea mahdollista verokertymää. Voimme todeta tutkitun mallin pohjalta, että kiertotalouteen ohjaavalla verotuksella voi mahdollisesti olla myös muitakin hyötyjä suoran ohjaavan vaikutuksen ohella. Mikäli maat haluavat siirtyä kohti kiertotaloutta yhä tehokkaammin, voi ohjaava verotus olla yksi hyvä työkalu vauhdittamaan tätä siirtymää. Kiertotaloudesta tulisi olla enemmän tutkittua tietoa ja mittareita, jotta malli voitaisiin sovittaa paremmin vastaamaan oikeaa maailmaa.
-
(2011)Elintarvikkeiden tuotannon ja kulutuksen ilmastovaikutukset ovat huomattavat, noin neljännes kulutuksen ilmastovaikutuksista liittyy elintarvikkeisiin ja syömiseen. Elintarvikkeiden tuotannon ja kulutuksen ilmastomyötäisyys on yhä enemmän esillä eri maiden elintarvikkeisiin liittyvissä strategioissa, ohjelmissa, ohjeistuksissa, suosituksissa ja yhteisessä maatalouspolitiikassa. Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia, millaisia ohjauskeinoja voidaan käyttää ohjaamaan elintarvikkeiden kulutusta ja tuotantoa ilmastomyötäisemmäksi, mitkä keinot ovat käyttökelpoisimpia, millaisia haasteita ohjauskeinojen käyttöön liittyy ja millaisena eri elintarvikesektoriin vaikuttavien tahojen roolia ohjauksessa pidetään. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi eri ohjauskeinojen vahvuuksia, mahdollisuuksia, heikkouksia ja uhkia. Tutkimus keskittyi elintarvikkeiden kulutukseen, mutta ohessa selvitettiin myös tuotantoon liittyviä ohjauskeinoja. Kvalitatiivinen tutkimus suoritettiin teemahaastatteluina. Haastatteluja tehtiin yhteensä 24 kappaletta. Haastateltavat olivat elintarviketeollisuudesta, alkutuotannosta, kaupan alalta, politiikasta, valtionhallinnosta ja asiantuntijayrityksestä, tutkimuslaitoksista sekä kuluttaja- ja kansalaisjärjestöistä. Elintarvikkeiden kulutuksen ja tuotannon ohjaaminen ilmastonäkökulmasta on haasteellista. Ilmastomyötäiseen ruokavalioon siirtymistä pidettiin tärkeänä. Siksi voidaan katsoa, että ohjausta tarvitaan ja ainakin alustava tahtotila ohjaavien keinojen käyttöönottoon on jo olemassa. Toisaalta oltiin kuitenkin sitä mieltä, että ohjausta ei tulisi perustaa vain ilmastonäkökulmaan. Informaatio-ohjaus nähtiin kuluttajien ohjaamisessa keskeisenä keinona. Suurin osa haastateltavista käyttäisi ohjauskeinona informaatio-ohjausta, vaikka sen vaikuttavuudesta oltiin montaa mieltä. Elintarvikkeiden kuluttajahintoihin vaikuttamisen katsottiin ohjaavan kuluttajien valintoja. Hintaan vaikuttamisen nähtiin tapahtuvan lähinnä erilaisten veroratkaisujen kautta. Maataloustukiin vaikuttamista pidettiin myös ohjaavana keinona. Koulutusta, joukkoruokailua ja ilmastonäkökulman sisältäviä ravitsemussuosituksia pidettiin potentiaalisina keinoina vaikuttaa ruokailutottumuksiin. Tehdyn tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että tutkimustiedon lisääminen elintarvikkeiden ilmastokuormasta, ohjauskeinojen vaikutuksista ja vaikuttavuudesta on edellytys tehokkaalle elintarvikkeiden kulutuksen ja tuotannon ilmastonäkökulman huomioivalle ohjaukselle.
Now showing items 1-3 of 3