Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "water holding capacity"

Sort by: Order: Results:

  • Kauralajikkeiden beetaglukaanipitoisuuden yhteys leivontalaatuun 
    Aalto, Kaisa (2019)
    Kauran käyttö leivonnassa on kasvattanut suosiotaan viime vuosien aikana. Gluteenittomuuden takia 100 % kauraleivonta on kuitenkin haasteellista, sillä taikinan käsiteltävyys vaikeutuu sitkon puuttuessa. Oikeanlaisen taikinan konsistenssin saavuttamiseksi ja onnistuneen leivonnan kannalta on tärkeää tunnistaa kauran vedensidontakykyyn vaikuttavat tekijät. Tutkimuksessa tarkasteltiin eri kauralajikkeiden beetaglukaanipitoisuuden yhteyttä vedensidontaan. Tavoitteena oli myös vertailla eri kauralajikkeista tehtyjen taikinoiden konsistenssia ja valmiiden leipien rakenteellisia ja aistinvaraisia ominaisuuksia. Kokeellisessa osiossa tutkittiin viidestä eri kauralajikkeesta valmistettujen jauhojen ja hiutaleiden vedensidontaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Taikinan konsistenssimittauksia ja leivontakokeita varten näytteistä valmistettiin kaksi erilaista taikinaa, joissa toisessa käytettiin pelkästään kaurajauhoja ja toisessa puolet kaurajauhoista korvattiin saman lajikkeen kaurahiutaleilla. Leivonnan onnistumiseksi taikinoissa käytettiin apuna psylliumia. Kaurajauhoista sekä kaurajauhoista ja -hiutaleista valmistettujen taikinoiden konsistenssia tutkittiin aineenkoestuslaitteella (Texture Analyzer) käänteisen ekstruusion avulla. Leivontakokeissa leivottiin palaleipiä, joiden rakenteellisten ominaisuuksien muutoksia seurattiin myös aineenkoestuslaitteen avulla (Texture Profile Analysis). Tulosten perusteella lajikkeen vaikutus kauran vedensidontakykyyn, konsistenssiin ja leivontatuloksiin oli suuri. Beetaglukaanipitoisuuden yhteys kaurajauhojen vedensidontakykyyn ei ollut selkeä, mutta kaurahiutaleiden vedensidonta suureni beetaglukaanipitoisuuden suuretessa. Kauralajikenäytteiden konsistenssi riippui monesta eri tekijästä. Suuri beetaglukaani- ja proteiinipitoisuus näkyi suurena taikinoiden konsistenssina. Kaurahiutaleita sisältävien taikinoiden konsistenssi oli suurempi kuin vain kaurajauhoja sisältävien taikinoiden. Suuri taikinan konsistenssi helpotti taikinan käsittelyä ja muokkaamista. Konsistenssin suuruudella ei ollut suoraa yhteyttä valmiiden leipien rakenteellisiin ominaisuuksiin. Muutokset leipien rakenteessa tapahtuivat kypsymisen aikana ja johtuivat todennäköisesti lajikkeiden erilaisista liisteröitymislämpötiloista ja tärkkelyksen käyttäytymisestä paiston aikana. Liisteröityneen kauran lisääminen taikinan joukkoon paransi leipien rakenteellisia ominaisuuksia ja säilymistä.
  • The effects of biochar on the soil properties and on yield formation of pea (Pisum sativum L) nine years after application 
    Amoah, Samuel (2019)
    Tiivistelmä/Referat – Abstract Biochars, made from biomass heated in limited oxygen, have been suggested as a sustainable means of increasing crop productivity. Two of the most commonly reported benefits of biochars are improved soil water availability and nutrient status, due of which also yield increases have been reported. Most studies so far have focused on subtropical soils that are low in initial carbon content, and cereals have been the main crops studied. There is also lack of knowledge of the effects of biochar in longer term than five years on the yield formation of grain legumes like peas. A long-term field experiment was conducted in Helsinki, Finland to investigate the effects of softwood biochar on the soil properties and on the yield formation of peas. Three levels of biochar rates were used: 0 ton/ha, 5 ton/ha and 10 ton/ha in conjunction with 3 NPK fertilizer levels of 30, 65, and 100 percent of the recommended levels. The addition of biochar was tied to slightly elevated levels of soil moisture at the upper soil layers (0 – 18 cm). This increase was however not significant (p > 0.05). Changes in biochar porosity over the years may have led to decreased water holding capacity of the soil and hence low moisture content. The soil nutrient status was also not significantly affected by biochar additions, except for sulphur levels which recorded a marginal significance of p < 0.1. Changes in biochar properties over time could also be responsible for the lack of effects on soil nutrients. The soil used was relatively fertile (3.5 % C), hence the effects of biochar were insignificant. Fertilizer effects were also not significant, except for significant levels of such nutrient as P, Ca, P and S. The lack of fertilizer effects could be due to the relatively fertile nature of the Luvic Stagnosol soil. The lack of effects of biochar on soil properties resulted in non-significant results for yield components of peas. The relatively dry weather during the growing season could also be responsible for the vast lack of significance recorded.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO