Browsing by Subject "yhteisöllisyys"

Väestön ikääntyessä myös muistisairaiden määrä kasvaa tulevina vuosina. Hyvinvointia tukevat lähiympäristöt voivat vaikuttaa positiivisesti iäkkään elämänlaatuun ja terveyteen edistäen pidempää kotona asumista. Muistisairaiden arjen sujuvuutta ja elämäntapojen jatkuvuutta voidaan tukea selkeällä ja helposti hahmotettavalla ympäristöllä. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten iäkkäiden asumisen suunnitteluun osallistuvat tahot käsittävät lähiviheralueiden yhteyden asukkaiden hyvinvointiin ja miten hyvinvointia edistävät tekijät tulisivat nykyistä paremmin huomioiduiksi suunnitteluprosessissa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena teemahaastatteluilla ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Haastatteluja tehtiin yhdeksän ja ne toteutettiin yksilö- tai ryhmähaastatteluina. Tutkimuksen tulosten perusteella ihanteellinen lähiviheralue on monipuolinen ja siellä on mahdollisuus kokoontua sekä tavata muita ihmisiä. Pihalla on mahdollista sekä fyysisesti aktiivinen että passiivinen toiminta, ja jokainen voi osallistua haluamallaan tavalla. Esteettömyys on tärkeää niin hoitotyön kuin asukkaiden itsenäisen toiminnan kannalta. Pihan tulisi tarjota erilaisia aistikokemuksia ympärivuotisesti. Suunnitteluprosessin aikana on tärkeää viestiä säännöllisesti sidosryhmille sekä antaa ihmisille mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun. Hyvinvointia tukeva viherympäristö on käyttäjälleen mieluisa ja monipuolisesti hyödynnettävissä. Pihan ei tarvitse välttämättä olla iso, kunhan se on suunniteltu toimivaksi. Onnistuneessa suunnitteluprosessissa hyödynnetään monialaista yhteistyötä ja osaamista.

Yhteisöllisyys on saanut uusia muotoja ja modernisaatio on muuttanut ihmisten välisiä suhteita monimutkaisemmaksi ja monimuotoisemmaksi. Informaatioteknologian kehittyminen ja sosiaalisen median kanavien tuleminen on edes auttanut uusien yhteisöjen syntymistä. Tällaiset Facebookiin perustetut virtuaaliyhteisöt ovat hyödyllisiä ja edullisia yrityksille sekä lisäksi tarjoavat valtavasti tietoa kuluttajista. Yritykset voivat saada ajankohtaista tietoa liittyen yritykseen tai tuotteisiin. Parhaimmassa tapauksessa yritykset voivat saada selkeätä kilpailuetoa kilpailijoihin nähden. Tämän maisterintutkielman tavoitteena oli selvittää, mitä ominaispiirteitä liittyy virtuaaliseen yhteisöön ja minkälaiset motiivit ja ajurit sitouttavat kuluttajia virtuaaliseen yhteisöön. Tutkimusongelmaa lähestyttiin yhdistämällä kuluttaja- ja brändiyhteisöön liittyvää teoriaa, määrittelemällä brändiyhteisöön liittyvät ominaispiirteet sekä kuluttajan sitoutumiseen liittyviä motiiveja ja ajureita perustuen aikaisempiin tutkimuksiin. Teoriaosuus käsittelee myös sosiaalista mediaa ja Facebookia. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin käyttäen kahta tutkimusmenetelmää, netnografiaa sekä teemahaastattelua. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkija havainnoi syksyn 2018 aikana muutos-heimo Facebook –yhteisöä sekä haastatteli helmikuussa 2019 yhdeksää yhteisön jäsentä. Tarkastelun kohteena oleva Facebook –yhteisö toimii tukena muutos.net verkossa tapahtuvalle hyvinvointivalmennukselle. Kaikki elämäntapamuutosvalmennuksen ostaneet henkilöt liitetään Facebook –yhteisöön, jossa valmennuksessa mukana olevat voivat vapaasti keskustella keskenään sekä tarvittaessa esittää kysymyksiä valmentajille. Tavoitteena oli ymmärtää tutkimuskohdetta havaintojen sekä haastatteluiden kautta. Aineistoa tarkasteltaessa huomiota kiinnitettiin mm. keskusteluiden sisältöön, kuviin, kommentteihin ja yhteisön ilmapiiriin. Haastattelujen tavoitteena oli ymmärtää kuluttajien motiiveja ja sitoutumiseen liittyviä ajureita. Tutkimuksessa tarkasteltiin aikaisemmissa tutkimuksissa havaittuja yhteisöjen ominaispiirteitä. Ominaispiirteillä on vaikutusta yhteisössä tapahtuvaan jokapäiväiseen vuorovaikutukseen ja toimintaan. Lisäksi tarkasteltiin viittä sitoutumiseen liittyvää ajuria kuten informaatiota, viihdettä, hyötyä, sosiaalista vuorovaikusta ja saavutuksia. Kuluttajien sitoutumiseen vaikuttaa useita tekijöitä. Yhteisöön liittymisen taustalla on kuluttajan henkilökohtainen motiivi liittyä yhteisöön ja usein yhteisössä olevia kuluttajia yhdistää kiinnostus tuotetta tai palvelua kohtaan. Tässä tutkimuksessa kuluttajia yhdisti halu tehdä elämäntapamuutos. Yhteisön ominaispiirteissä oli havaittavissa erovaisuuksia verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin. Kaikki edellä mainitut ajurit korostuivat tutkittavassa yhteisössä tavalla tai toisella.