Browsing by Subject "yhteiskuntavastuu"

Alkoholipoliittiset asiat ovat herättäneet ja herättävät keskustelua suomalaisten keskuudessa. Vuosien 2013–2015 aikana mediassa on ollut nähtävissä uusi aalto alkoholipoliittisten asioiden ruotimisessa. Niin mediassa ja kansalaisten kuin myös poliittisten päättäjien keskuudessa on käyty kiivasta keskustelua alkoholipoliittisista asioista. Keskustelun kohteena ovat olleet muun muassa alkoholiverotus, Viron matkustajatuonti, kotimaisen panimoteollisuuden huono tilanne ja ravintoloiden jatkoaikoihin liittyvät erimielisyydet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on paneutua 2010-luvun alkoholipoliittisiin asioihin. Alkoholipoliittisia asioita tarkastellaan vastuullisuuden ja vaikuttamisen näkökulmasta. Tutkimuksen perimmäisenä tavoitteena on tehdä selkoa sille, millaista olisi valittujen sidosryhmien mielestä vastuullinen lobbaus alkoholialalla. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään, mitkä lobbauksen keinot ja kanavat nähdään sallittuina. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluiden tarkoituksena oli saada mielipiteitä eri näkökulmista. Haastatteluissa viisi sidosryhmää edusti elinkeinon näkökulmaa, yksi sosiaali- ja terveyspuolta sekä yksi päihdehoitoa. Haastatteluihin valikoituivat näin ollen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Suomen Alkoholijuomakauppayhdistys ry, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry ja Alkoholijuomateollisuusyhdistys ry. Lisäksi haastateltavaksi haluttiin THL:n edustaja sekä päihdetyön ja maahantuonnin edustajat. Tutkijan olettamus oli, että lain valmistelussa kuultavat etujärjestöt osaavat antaa haluttua ja tarkoituksenmukaista tietoa, niiden vaikuttaessa politiikassa. Suomessa lobbausta ei säädellä laissa. Yhteiskuntavastuun oppaissa lobbaus ja yhteiskuntavastuu on määritelty varsin lyhyesti. Lisäksi lobbaus ja yhteiskuntavastuu nähdään usein erillisinä toisistaan. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, miten haastateltavat toivoisivat yhteisiä pelisääntöjä vaikuttajaviestintään. Yritykset haluavat toimia vastuullisesti. Myös rekisteriä lobbareille kannatetaan. Lobbausta toteuttavat erilaiset etujärjestöt yksittäisiä yrityksiä enemmän. Etujärjestöt puhuvat yksittäisten yritysten suulla. Elinkeinon edustajat näkevät nykyisen alkoholipolitiikan olevan painottunut päihdepoliittiseen keskusteluun, kun sen toivottaisiin sisältävän vahvemmin myös elinkeinopoliittisen aspektin. Vuonna 2015 alkoholilain kokonaisuudistuksen ollessa ajankohtainen, ovat alkoholielinkeinon etujärjestöt vahvasti vaikuttamassa eri keinoin ja kanavin oman ryhmän etujen ajamiseen.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia julkisten organisaatioiden yhteiskuntavastuullisuutta ruokapalveluhankinnoissa. Suomen hankintalainsäädännön mukaan julkisen organisaation on kilpailutettava kaikki hankintansa ja kuvattava tarjouspyyntöasiakirjoissa tarkasti kaikki hankintaa koskevat vaatimukset. Hankintalainsäädäntö antaa julkisille organisaatioille mahdollisuuden esittää myös yhteiskuntavastuuseen liittyviä vaatimuksia hankinta-asiakirjoissa. Tutkimuksen aineisto koostui ruokapalveluhankintoja koskevista tarjouspyyntöasiakirjoista ajalta 1.12008–30.6.2012. Kokonaisuudessaan ruokapalveluhankintoja löydettiin kohdeajalta 190 kpl, joista analyysiin saatiin mukaan 106 tarjouspyyntöä (56 %). Tutkimuksen kannalta merkityksellinen tarjouspyyntöasiakirjojen tekstiaineisto muutettiin numeeriseen muotoon käyttäen menetelmänä sisällön erittelyä. Hankintalainsäädännön sekä aikaisemman kirjallisuuden pohjalta määriteltiin yhdeksän yhteiskuntavastuun ulottuvuutta, joiden esiintymistä hankinta-asiakirjoissa lähdettiin tutkimaan: 1) ympäristö, 2) henkilöstön osaamisen kehittäminen, 3) henkilöstön hyvinvointi ja työolot, 4) ravitsemuksellinen laatu, 5) erityisruokavaliot, 6) asiakastyytyväisyys, 7) vammaiset ja toimintarajoitteiset asiakasryhmät, 8) ruoan alkuperä ja 9) vammaisten ja sosiaalisin perustein työllistettävien työhönotto. Tarjouspyynnöistä lähes kaikki (96,2 %) sisälsi ainakin yhden yhteiskuntavastuuvaatimuksen. Yleisimmin yhdessä tarjouspyynnössä viitattiin viiteen eri yhteiskuntavastuun ulottuvuuteen. Hankintojen vastuullisuustaso ei ollut kasvanut merkittävästi vuosien 2008–2012 aikana. Hankinnan ennakoidun arvon kasvu sekä kohteena olevien ruokailijoiden määrän kasvu näyttäisivät molemmat lisäävän yhteiskuntavastuuvaatimusten sisällyttämistä tarjouspyyntöihin. Yhteiskuntavastuun ulottuvuuksista vastuuvaatimuksissa huomioitiin useimmiten erikoisruokavaliot (84,0 %), ravitsemuslaatu (75,5 %) ja asiakastyytyväisyys (72,6 %). Ympäristö huomioitiin noin puolessa hankinnoista. Vähemmän esitettiin ruoan alkuperään (27,4 %), henkilöstön hyvinvointiin (10,4 %) tai kehittämiseen (34,0 %) liittyviä vaatimuksia. Vammaisten ja toimintarajoitteisten asiakasryhmien huomiointi oli hyvin vähäistä (5,7 %) samoin kuin sosiaalisin perustein työllistettävien työhönotto (1,9 %). Vaatimukset oli usein esitetty yleisluontoisesti ilman tarkentavia kriteereitä, jolloin niiden perusteella ei ole mahdollista vertailla saatujen tarjousten laatua lain edellyttämällä tavalla. Yleisluontoisestikin esitetty vaatimus kertoo julkisen organisaation pyrkimyksestä huomioida vastuukysymys hankinnassa, mutta myös organisaation tarpeesta saada lisäopastusta yhteiskuntavastuuvaatimusten sisällyttämisestä tarjouspyyntöihin. Päättäjät voivat tutkimuksen pohjalta arvioida sitä, tulisiko hankintayksiköitä kannustaa entistä enemmän yhteiskuntavastuukysymysten huomioimiseen hankintojen vastuullisuustason kasvattamiseksi, sekä sitä, tulisiko huomiota kiinnittää enemmän myös pienempiin hankintoihin tai niihin yhteiskuntavastuun ulottuvuuksiin, jotka ovat tähän mennessä jääneet vähemmälle huomiolle.

Corporate Social Responsibility (CSR) addresses the responsibility of companies for their impacts on society. The concept of strategic CSR is becoming increasingly mainstreamed in the forest industry, but there is, however, little consensus on the definition and implementation of CSR. The objective of this research was to build knowledge on the characteristics of CSR and to provide insights on the emerging trend to increase the credibility and legitimacy of CSR through standardization. The study explored how the sustainability managers of European and North American forest companies perceive CSR and the recently released international ISO 26000 guidance standard on social responsibility. The conclusions were drawn from an analysis of two data sets; multivariate survey data based on one subset of 30 European and 13 North American responses, and data obtained through in-depth interviewing of 10 sustainability managers that volunteered for a phone interview about social responsibility practices at their company. The analysis concluded that there are no major differences in the characteristics of cross-Atlantic CSR. Regarding the components of CSR, environmental issues and organizational governance were key priorities in both regions, whereas consumer issues, human rights, and financial issues were among the least addressed categories. Regarding ISO 26000 guidance standard, the study revealed that there were varying perceptions, both positive and negative. Moreover, sustainability managers of European and North American forest companies were still uncertain regarding the applicability of the ISO 26000 guidance standard to the forest industry. The findings are in line with the earlier research that suggests that as an extractive industry, the forest-based industry tends to address environmental issues as a priority area of CSR. The results are also consistent with previous research that suggests that CSR is a case- and company-specific concept. This study is among the first to provide a preliminary review of the practical implications of the ISO 26000 standard in the forest sector. The results may be utilized by sustainability managers interested in the best practices on CSR, and also by a variety of forest industrial stakeholders interested in the practical outcomes of the long-lasting CSR debate.

Tavoitteet: Tutkielma tavoitteena on tarkastella, miten yritys voi luoda yritysvastuun kautta kilpailuetua, millainen asema yritysvastuun viestinnällä on kilpailuedun rakentamisessa sekä miten yritysvastuuraportointi toimii vastuuviestinnän yhtenä osa-alueena. Tutkielman osana luotiin case-yritykselle toimeksiantona yritysvastuuraportti. Menetelmä: Tutkielman teoriaosa perustuu akateemiseen kirjallisuuteen ja aiheesta julkaistuun tutkimukseen. Teoriaosuuden pohjalta lähdettiin toteuttamaan tutkielman empiiristä osuutta ja rakentamaan case-yrityksen yritysvastuuraporttia. Tutkimusmenetelmänä toimi teemahaastattelu, jossa käytettiin kahta eri haastattelurunkoa. Haastateltavina oli sekä case-yrityksen sisäisten (toimitusjohtaja, hallituksen jäsen, kolme työntekijää) että ulkoisten sidosryhmien (asiakasyrityksen työntekijä, yhteistyötä tekevän konsulttiyrityksen kaksi työntekijää, seitsemän ulkopuolista henkilöä) edustajia. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitu aineisto käsiteltiin teemoitteluun ja tyypittelyyn perustuvan sisällönanalyysin avulla. Tulokset: Yritysvastuu ja liiketoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset ovat viime vuosina nousseet yhä suuremman huomion kohteiksi. Tämän johdosta monet yritykset ovat ryhtyneet tarkastelemaan yritysvastuuta myös liiketoiminnallisena mahdollisuutena. Erottumalla markkinoilla vastuullisena toimijana yritys voi saada kilpailuetua esimerkiksi kasvavien myyntilukujen, laskevien kustannusten, positiivisen imagon, pätevämmän työvoiman ja paremman riskien hallinnan kautta. Yritysvastuusta on kuitenkin osattava viestiä, jotta siitä syntyvät potentiaaliset liiketoiminnalliset hyödyt voidaan realisoida. Yritysvastuun viestintään kiinnitetään yritysten puolelta yhä merkittävän vähän huomiota, minkä ansiosta vastuuviestinnästä on muodostunut tärkeä kilpailuedunlähde sitä tehokkaasti toteuttaville yrityksille. Vastuuviestintä on kuitenkin haastava viestinnänmuoto ja vaatii erityistä osaamista yritysten puolelta. Haasteina ovat etenkin viestinnän luotettavuus, olennaisuus, asiayhteys, tasapainoisuus ja läpinäkyvyys. Yritysten yritysvastuuraportointi on maailmanlaajuisesti yleistyvä vastuuviestinnänmuoto. Se on tärkeä osa yrityksen ulkoista viestintää, mutta myös tehokas työkalu vastuutoiminnan kehittämisessä, tehostamisessa ja hallinnassa. Yksi yritysvastuuraportoinnin tärkeistä tehtävistä on myös tukea muun vastuuviestinnän uskottavuutta. Case-yrityksen yritysvastuuraporttia lähdettiin kehittämään tutkielman teoriaosuuden ja GRI-ohjeistuksen pohjalta. Teemahaastatteluiden perusteella raportin kohdeyleisöksi identifioitiin yrityksen työntekijät, asiakasyritykset, kumppanit sekä lähiyhteisö. Haastatteluissa case-yrityksen taloudellinen suoriutuminen, henkilöstön hyvinvointi, ympäristöaspektit, tuotelaatu ja yrityksen luotettavuus asiakkaita kohtaan nousivat keskeisiksi vastuuraportin teemoiksi. Kyseiset aiheet jaoteltiin raportissa edelleen neljän laajemman teeman alle; työpaikka (workplace), markkinapaikka (marketplace), ympäristö (environment) ja ympäröivä yhteiskunta (community), jotta raportin sisältö olisi mahdollisimman selkeä ja vertailukelpoinen. Yritysvastuuraportti päätettiin julkaista case-yrityksen kotisivuilla erillisenä sähköisenä raporttina.

Tässä maisterintutkielmassa tutkitaan moniportaisen toimitusketjun vastuullisuuden johtamista tuotteisiin liittyvien hankintalinjausten avulla. Lisäksi tutkitaan vastuullisuuden lisäämistä toimitusketjussa yhteistyön kautta. Toimitusketjun vastuullisuuden johtamisessa sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöllinen vastuu integroidaan osaksi yrityksen liiketoimintaa tavoitteena parantaa koko toimitusketjun pitkän aikavälin taloudellista suorituskykyä. Moniportaisen toimitusketjun vastuullisuuden johtaminen on vielä suhteellisen uusi tutkimusala, koska aiempi kirjallisuus on keskittynyt lähinnä yrityksen ja sen ensimmäisen portaan tavarantoimittajien välisiin suhteisiin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu moniportaisen toimitusketjun vastuullisuuden johtamisen kirjallisuuteen. Tutkimusaiheen valintaan vaikutti sen ajankohtaisuus ja tärkeys globaalissa mittakaavassa. Tämä tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka kohdeyritys on suomalainen elintarvikealan tukkukauppa. Tapaustutkimuksen kohde toimii osana ruokaketjua, jolla on huomattavat vaikutukset ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin kaikkialla maailmassa. Tutkimusmenetelminä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, havainnointia, tutkittavan yrityksen sisäisiä dokumentteja sekä julkisia kaupan alan yritysten vastuullisuusraportteja. Tutkimuksessa moniportaisuus huomioitiin haastattelemalla yrityksen asiakkaita, yrityksen ostajia ja ensimmäisen portaan tavarantoimittajia eli toimijoita toimitusketjun kolmelta portaalta. Tämä tutkielma tarjoaa kattavan tapaustutkimusesimerkin suhteellisen uudesta tutkimusalasta. Tulosten perusteella hankintalinjausten merkitys perustuu siihen, että ne sanoittavat sen, missä yritys haluaa olla tulevaisuudessa ja ne auttavat yritystä luomaan painetta toimittajilleen yhdessä kilpailijoidensa kanssa. Hankintalinjausten asettamisessa olennaista on priorisoida tuotteita, joihin liittyy suurimmat sosiaalisen ja ympäristöllisen vastuun riskit. Se miten yrityksen suorat tavarantoimittajat siirtävät ostavan yrityksen hankintalinjaukset osaksi omaa toimintaansa ja välittävät ne eteenpäin omille toimittajilleen, riippuu olosuhteista, joissa ne toteuttavat kaksoisagenttirooliaan vastuullisuusvaatimusten välittäjänä. Tulosten perusteella yritykset vastaavat edelleen hyvin pitkälti vain oman toimintansa vastuullisuudesta ja luottavat toimitusketjun vastuullisuuden johtamisen omille toimittajilleen. Tästä syystä strateginen kumppanuus kilpailijoiden ja kolmannen sektorin järjestöjen kanssa tuleekin entistä tärkeämmäksi niille yrityksille, jotka eivät yksin pysty johtamaan koko toimitusketjunsa vastuullisuutta.

Meat is an important source of protein, but the negative environmental impact of meat production is significant. Discussion around meat consumption is often heated, and plant-based protein products are primarily seen as an option to lower the environmental impact of a diet. The production processes for different kinds of meats vary notable. The differences in environmental impacts of diverse production animal species can be explained by three factors: feed conversion ratio, the differences in monogastric and ruminant digestive systems and differences in reproduction traits. Choosing broiler instead of red meat can mitigate the environmental impact of a diet. Environmental impacts of the different meat production processes have been analysed using Life Cycle Assessment. Life Cycle Assessment investigates the use of resources and the green house gas emissions of a livestock production process to evaluate its climate-friendliness. Corporate Social Responsibility is also used as a pivotal theory in this research. The results of Life Cycle Assessment can be used to include sustainability in a company’s strategy, or in communication about Corporate Social Responsibility. The goal of the thesis was to investigate how aware and interested Nordic 24-30-year-old young adults are about the environmental impacts of meat production. Nordic young adults were chosen as the target group, because the Nordic countries are generally seen as the forerunners of sustainability. Young adults were selected because they represent the future way of consuming. The goal of the thesis was to answer following questions: 1. Do the Nordic young consumers feel the need to reduce meat consumption for climate reasons? 2. Do the Nordic young consumers find broiler an appealing source of protein? Four young consumers were interviewed from three different countries: Finland, Sweden, and Denmark. Although the participants of the study showed awareness and knowledge of the negative environmental impacts of meat production, only three of them had made changes to their diet for environmental reasons. Nine of the 12 interviewees supposed that broiler is more environmentally friendly than red meat. Animal welfare issues in broiler production processes lowered the interest towards broiler as a protein source. All four Danish interviewees avoided conventional broiler because of the welfare issues. The upsides of broiler as a source of protein are low fat content, affordable price, and good taste. The living conditions and slaughter process of broilers have great deficiencies, which decreased its appeal amongst the young consumers.