Browsing by Subject "yksityinen elinkeinonharjoittaja"

Maatalouden rakennekehityksen suunta on ollut pitkään tilalukumäärien väheneminen ja toisaalta tilakoon kasvaminen. Samalla maataloudenharjoittamisen perinteisen yritysmuodon rinnalle on tullut maataloudenharjoittaminen osakeyhtiömuodossa. Osakeyhtiöittämisen keskeisinä etuina yksityiseen elinkeinonharjoittajaan nähden pidetään verotusta ja osakeyhtiön oikeudellista asemaa. Osakeyhtiötä ei kuitenkaan tule perustaa pelkästään mahdollisen verohyödyn vuoksi, vaan yritysmuodon muutoksen tueksi on tehtävä tarkat taloudelliset laskelmat. Maatilojen heikko kannattavuus ja maksuvalmius ovat olleet viimevuosina paljon esillä mediassa. Tilastojen mukaan maatalouden kannattavuuskertoimet ovat olleet useamman vuoden hyvin alhaiset. Talouden heikko tilanne on aiheuttanut useille maatiloille maksuvalmiusongelmia. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako yritysmuoto maatilayrityksen maksuvalmiuteen. Tutkittavat yritysmuodot olivat yksityinen elinkeinonharjoittaja ja osakeyhtiö. Tutkimuksen teoriaosuudessa on käyty läpi maksuvalmiutta käsitteenä, maksuvalmiuden arviointia sekä eri yritysmuotoihin liittyvää teoriaa verotuksen ja yrityksen oikeudellisen aseman osalta. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena kahdelle maatilalle, joita molempia harjoitettiin yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Tarkasteltava ajanjakso tutkimuksessa on 2012–2016. Tälle ajalle tehtiin kuukausittaiset toteutuneet maksuvalmiuslaskelmat yksityiselle elinkeinonharjoittajalle. Vastaavat maksuvalmiuslaskelmat tehtiin osakeyhtiölle hyödyntäen kolmea eri skenaariota. Nämä skenaariot olivat tulojen jättäminen osakeyhtiöön, osingon nostaminen yrityksestä ja palkan maksaminen osakkaalle. Tulosten perusteella voidaan todeta, että osakeyhtiöllä voi olla suuri vaikutus maksuvalmiuteen, mutta mahdollisista saavutetuista verohyödyistä huolimatta vaikutus ei aina ole positiivinen. Skenaario, jossa tulot jätetään osakeyhtiöön, nousi molemmissa tapauksissa maksuvalmiuden kannalta edullisimmaksi vaihtoehdoksi. Verotuksen osalta kyseinen vaihtoehto ei ollut molemmille tapauksille edullisin. Vaihtoehto ei myöskään ollut yrittäjille realistinen, koska yrittäjillä ei ole tilan ulkopuolisia tuloja. Osakeyhtiön paremmuuteen maksuvalmiuden kannalta vaikuttavat erityisesti yrityksen koko, yrittäjien lukumäärä, investointien määrä sekä tulon nosto tarpeet yrityksestä. Laskelmat on toteutettu käyttäen tutkimuksessa määritettyjä olettamia nostettavan tulon määrän osalta. Laskelmien mukaan muut osakeyhtiön skenaariot ovat maksuvalmiuden kannalta yksityistä elinkeinonharjoittajaa huonompia. Erot eivät kuitenkaan olleet kaikissa tapauksissa isoja, joten nostettavan tulon optimoinnilla voidaan vaikuttaa tietyn skenaarion paremmuuteen.