Browsing by Subject "ympäristöekonomia"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2019)Abstract The demand for land and wood products is increasing at alarming rate in Sub-Saharan Africa. The sustainable forest plantations are becoming a solution to meet the demand and reduce the pressure of natural forest logging. The Forest Stewardship Council certification ensure the sustainability of the forest companies. The certification is unpopular in Sub-Saharan Africa. The lack of information of costs and benefits, discourage the implementation of the certification. The aim of this thesis is to increase the understanding of the financial basis of FSC certification for forest plantation company in Sub-Saharan Africa. The literature review and interview with the companies revealed the cost and benefit components of the certification. The data questionnaire was performed to have actual values from the companies. The data questionnaire includes pre-certification costs, annual certification period costs and benefits. I managed to have information of three plantation from two companies, the Miro Ghana and Sierra Leone and New Forest Company Tanzania plantations. The analysis is based on cost and benefit analysis principles. The equation counts pre-certification costs, and discounts annual certification period costs and benefits to present time. The timeline for this study is 30 years. The results show that the FSC certification benefits outweighs the costs in two cases out of three. The net-present value of the certification is 393US$/Ha for Miro Ghana, 555US$/Ha for Miro Sierra Leone and -1053US$/Ha for New Forest Company Tanzania. The most important components are the price premium, annual labor costs and annual infrastructure maintenance cost. The forest plantation companies should certify their operation, if they are able to enter markets where price premium occurs. The future research should include the costs and benefits of certification to society and environment, to have information of social costs and benefits.
-
(2017)Biodiversity degrades at an alarming rate, both globally and in Finland. Habitat loss is the most significant threat for biodiversity. Biodiversity offsets (also called ecological compensation) are becoming a common market-based policy instrument, aimed at balancing economic development and conservation of ecosystems and species. Offsets are designed to compensate for the residual environmental impacts of development projects, after avoiding and minimizing impacts on site. The idea is that costs of conservation are allocated to the party responsible for habitat degradation, thus a polluter pays principle is implemented. Offsets complement the pre-existing conservation instruments. Ecological risks as well as the theoretical and practical challenges of offsetting are widely discussed in literature but economic analysis on biodiversity offsetting schemes is limited to few. The aim of this thesis is to increase the understanding of the economic basis of biodiversity offset markets and in particular, the influence of trading ratios and intermediaries. I developed an equilibrium model, and applied it to Finnish data and three selected habitat types: abundant mires, scarce herb-rich forests, and laborious and valuable rural biotopes. The supply of offsets comes from habitat restoration and nature management. Data on the areas suitable for habitat restoration, restoration measures and associated costs were obtained from several documented sources. I utilized the results of the working group on improving the status of habitats in Finland (ELITE, Kotiaho et al. 2015), and supplemented it with an expert survey that I designed to estimate the changes in the selected habitat types after restoration and management under uncertainties. I used Monte Carlo simulation to examine the impacts and risks of uncertainties. Further, I estimated demand based on a report by Tiitu et al. (2015) where they predict the increase of built-up areas and infrastructure in Finland for a time period of 2013-2040. I examined how the market equilibrium, prices, and quantities traded depended on trading ratios. Trading ratios differ depending on whether biodiversity losses from development are ecologically equivalent to gains from compensation or not. I also examined the role of an intermediary, a broker firm. The intermediary helps demanders and suppliers meet each other with minimal transaction costs, safeguards against risks and guarantees maturity and quality of offsets. The analysis showed that the presence of the intermediary affects the trading ratios as there is a time delay between losses and gains which must be discounted to present time if the intermediary is not in the market guaranteeing mature offsets. Time discounting further increases trading ratios. The results show that the market size could be considerable and providing offsets could be a profitable business for landowners. There is enough land for compensations in Finland, even when trading ratios are relatively high. The presence of the intermediary in the market decreases both the trading ratios and credit prices, which lowers the costs of compensation for developers. Both ecological and economic risks may decrease as the intermediary safeguards against failures in restoration by guaranteeing that all offsets provide good quality. Pricing these services in the market does not excessively increase offset prices and shrink the market size.
-
(2016)Earlier research has shown that it is important in climate change adaptation to take into account the indirect impacts of climate change. These are impacts resulting from climate change that have their initial direct effects outside Finland but reflect to Finland through for example international markets. For example, climate change could affect Finland indirectly through changing prices in global food markets. In this thesis I study the impacts of increasing hydropower potential in the Nordic electricity markets because of climate change. Nordic aspect is important as most of the hydropower in the Nordic power markets is produced outside Finland. Climate science has shown that climate change can affect the precipitation and hydropower potential in the Nordic countries. Majority of studies give reason to believe that the hydropower potential will increase and change so that the potential increases more in winter and spring months. However, a lot of uncertainty is related to the results, which is crucial to bear in mind. According to a Nordic research report it is nevertheless very plausible that climate change will affect the hydrology and hydropower potential in Nordic countries from place to place. Hydropower is an important technology in the Nordic electricity markets as depending on the year about half of the power is produced by it. As hydropower’s producing costs are low the annual precipitation affects the electricity price levels so that in a wet year the prices decrease and vice versa. Hydropower has also its role in balancing the production and consumption of power as its production is comparably easy to adjust. I use a simulation model of the Nordic electricity markets by Maria Kopsakangas-Savolainen and Rauli Svento in this thesis. In my analysis I increase the hydropower production (+10%) and study how it affects i.a. the price level and capacities of different power production technologies. This sensitivity analysis is made in various scenarios resulting from different climate and energy policies. In the thesis’ simplified setting increasing the amount of hydropower decreased significantly the price of electricity and thus profits of electricity producers and decreased the amount of thermal power production. Thermal and nuclear production are important technologies for Finland and thus the results are interesting from the Finnish point of view. The results are in-line with a previous Norwegian study. Another potentially significant impact of climate change might the decreasing electricity consumption due to warmer winters but is out of the scope of this thesis.
-
(2019)Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää kuinka suomalaiset päästökaupan alaiset prosessi- ja energiateollisuuden yritykset ovat oppineet päästökaupan käytännöt, kuinka he kokevat päästökaupan muutokset ja tulevaisuuden. Lisäksi yrityksiltä kysyttiin mielipiteitä ajankohtaisimpiin ilmastopolitiikan kysymyksiin. Päästökauppa on murroksessa markkinavakausvarannon ja neljännelle kauppakaudelle tulevien muutosten takia. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, joka lähetettiin tammikuussa 2019 kaikille suomalaisille päästökaupan alaisille yrityksille, joilla oli vuonna 2017 todennettuja päästöjä. Näitä yrityksiä oli 131 ja heistä 49 vastasi kyselyyn määräaikaan mennessä, vastausprosentti oli näin ollen noin 37 prosenttia. Kyselytutkimuksen tuloksia verrattiin aiemman samankaltaisen tutkimuksen (Heikkinen ja Ollikainen, 2015) tuloksiin. Kysymykset pidettiin suurimmaksi osaksi samoina kuin aiemmassa kyselyssä, jotta vastaukset olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia. Ilmastopolitiikka-osion kysymykset päivitettiin sopimaan paremmin ilmastopolitiikan nykytilanteeseen. Kyselytutkimuksen tulokset analysoitiin käyttäen Microsoft Office Excel -taulukkolaskentatyökalua. Tulokset osoittivat, että päästökaupan merkitys yrityksille on kasvanut. Yritykset odottavat päästöoikeuden hinnan nousevan tulevaisuudessa ja siten päästökaupan merkityksen kasvavan entisestään. Energiateollisuuden yritykset ovat olleet prosessiteollisuuden yrityksiä aktiivisempia päästövähennystoimien toteuttamisessa vuoden 2014 jälkeen. Tämä luultavasti johtuu erilaisista kannustimista, esimerkiksi prosessiteollisuuden ilmaiseksi saamat päästöoikeudet voivat vähentää kannustimia päästöjen vähentämiseen. Sekä prosessi- että energiateollisuuden yritykset olivat sitä mieltä, että Suomen tulisi vähentää fossiilisia kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2050 mennessä noin 85 prosenttia ja kasvattaa hiilinieluja, jotta Suomi olisi hiilinegatiivinen yhteiskunta vuoteen 2050 mennessä. Molemmat toimialat sulkisivat fossiiliset polttoaineet pois energiantuotannosta viimeistään vuoteen 2040 mennessä. Yritysten mielestä fossiiliset polttoaineet korvaava energia tulisi pääosin tuottaa ydinvoimalla.
-
(2019)Lähes kaikki maailman valtiot sitoutuivat Pariisin ilmastosopimuksessa vähentämään päästöjään, jotta maapallon ilmastonlämpeneminen saataisiin rajoitettua kahteen celsius asteeseen. Odotukset kohdistuvat nyt mm. teknologian kehitykseen, ja monet tahot toivovatkin ilmasto-ongelman ratkeavan uusilla puhtaan teknologian innovaatioilla. Puhtaista teknologioista, eli cleantechistä, on muodostunut kiinnostava ja tärkeä sijoituskohde etenkin yhteiskunnallisella tasolla. Tämä on käynnistänyt kansainvälisen kilpailun asemasta parhaana cleantech-startupien kasvualustana. Suomi on listattu usein cleantechin kärkimaihin, ja vuonna 2014 julkistetun cleantech-strategian tavoitteena oli suunnitelmallisesti tehdä Suomesta johtava puhtaiden teknologioden kasvualusta, sekä kasvattaa cleantechistä viennin uusi kärki vuoteen 2020 mennessä. Strategiassa asetettiin neljä tavoitetta: kasvattaa suomalaisten cleantech-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto 50:een miljardiin euroon; josta viennin osuus on yli 75%, kaksinkertaistaa kotimaiset cleantech-markkinat noin 20:een miljardiin euroon, kasvattaa cleantech-yritysten määrää kahdesta tuhannesta kolmeen tuhanteen, sekä luoda Suomen cleantech-sektorille ainakin 40000 uutta työpaikkaa. Cleantech-strategia kuitenkin lopetettiin jo vuonna 2015 uuden hallituksen toimesta, ja sen rippeet liitettiin osaksi suurempaa biotalousstrategiaa ilman tavoitteita. Tässä tutkielmassa tarkastellaan cleantech-strategian poistettujen tavoitteiden saavutusmahdollisuuksia hyödyntäen uusien teknologiayritysten rahoitusdataa Suomessa ja Euroopassa, sekä pohditaan politiikkavajeen merkitystä cleantech-sektorin kehityksen hidasteena. Tutkielman metodeiksi on valittu deskriptiivinen tilastollinen tarkastelu, sekä teemojen selvittämiseksi kirjallisuuskatsaus. Datan keräämiseen hyödynnetään pääosin yksityistä Pitchbook -tietokantaa. Pitchbookin valintaan vaikutti datan kattavuus sekä saatavuus. Datan tarkistamiseksi ja täydentämiseksi tutkimusdataa verrataan toiseen yksityiseen tietokantaan nimeltänsä Crunchbase, sekä julkisiin lähteisiin, kuten TEKES, Tilastokeskus ja Kaupparekisteri. Yhteneväinen havainto aiempien tutkimusten (mm. Antikainen ym., 2016) kanssa on saatavilla olevan datan epäjohdonmukaisuus, sekä käytetyn termistön tulkinnanvaraisuus. Tämä vaikeuttaa tarkkojen johtopäätösten tekemistä. Tarkastellun datan perusteella voidaan kuitenkin todeta lähes kaikkien cleantech-strategiaan asetettujen tavoitteiden olevan nykyisellä kehityksellä saavuttamattomissa. Tavoite uusien cleantech-yritysten määrän kasvattamisesta on kuitenkin jo saavutettu, vaikkakin tulos ei ole täyin kiistaton. Muiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan enemmän poliittista ohjausta, etenkin aikaisen vaiheen cleantech-yritysten rahoitusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Tutkielman johtopäätökset ovat yhteneviä aikaisempien julkaisujen kanssa, joissa huomautetaan Suomen heikoista aikaisen vaiheen rahoitusmahdollisuuksista (mm. Sworder, 2017). Tarkkojen kehityskohteiden ja parhaiden toimenpiteiden tunnistamiseksi tarvitaan kattavampaa tutkimusta, sekä tarkemman viitekehyksen laatimista tulosten mitattavuuden varmistamiseksi.
Now showing items 1-5 of 5