Browsing by Subject "ympäristöjohtaminen"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2014)This thesis studies the current level of environmental management in the Ship Power business division within Wärtsilä corporation and aims to identify the related development needs. Hitherto environmental management has been mainly coordinated at the corporate level and implemented in local companies distributed geographically. Due to the recent organizational changes, however, the significance of division level environmental management in Ship Power has increased. The research goal is approached by examining the central elements of corporate environmental management and the challenges that the organizational structure places for it. Based on the findings, suggestions for further actions are given in order to develop the environmental management in Ship Power. Empirical data was collected through 35 qualitative interviews with Wärtsilä employees from different functions, business lines, and local companies in order to get a comprehensive view of environmental management in the Ship Power related activities. The interviews were semi-structured in order to provide answers for certain areas of concern, but also to enable the disclosure of topics not defined by the interviewer. The data is categorized into themes according to the theoretical background, and its analysis is based on inductive reasoning. Based on the findings, the environmental management in Ship Power is divided into two dimensions. The product-related environmental questions are handled in the business lines and the operational issues in the local companies. This fragmentation of the environmental knowledge causes inconsistent environmental focus at different organizational levels, and creates challenges to information sharing across the organization. The lack of corporate instructions on the environmental management system implementation has led to diverse practices in the local companies, and the lack of standardized documentation makes the internal comparison between them difficult. Therefore the experience gained from the local management systems does not support organizational learning throughout the corporation. While the product-related environmental aspects are the core of the business strategy, more attention could be paid to operational environmental management in Ship Power. For instance, the sharing of environmental knowledge could be strengthened in order to enhance employee awareness of the corporate practices and to facilitate the discussion of the best practices between the local units. A standardized documentation system would facilitate internal benchmarking and provide a means for centralized environmental performance follow-up. Because the local management systems are not sufficient to cover the global business processes, it would also be important to identify the environmental aspects in the Ship Power division. Furthermore, visible communication of the common environmental targets would help to create consistent environmental focus in Ship Power.
-
(2017)Ruoan tuotannolla on merkittävä vaikutus luonnonvarojen käyttöön, ympäristöön ja talouteen. Ruoan tuotannon ekotehokkuuden kehittämisen olisi hyvä saada käyntiin yhteistoiminnallisesti läpi koko elintarvikejärjestelmän. Elinkaariarvioinnilla (Life Cycle Assessment, LCA) pystytään tarkastelemaan elintarvikeketjua kokonaisvaltaisemmin ja kehittämään sitä vuorovaikutteisesti. Alkutuotannolla on elintarvikeketjun toimijoista merkittävin rooli resurssien käytössä ja siten ympäristövaikutusten muodostumisessa mistä syystä parannustoimenpiteiden tulisi kohdistua erityisesti alkutuotantoon. Elinkaariarviointi tulisi perustua todelliseen lähtötietoon, jotta se pystyisi tuomaan esille juuri kyseisessä tuotantoketjussa syntyvät ympäristövaikutukset ja parannusmahdollisuudet. Todellista ketjua kuvaavaa tietoa ei ole kuitenkaan juurikaan nyt saatavilla. Edellytykset laadukkaan tiedon tuottamiseksi ja parannustoimenpiteiden suorittamiseksi alkutuotannossa on se, että maatalousyrittäjien tulisi itse lähteä tuota työtä tekemään ja saatava siitä taloudellista hyötyä ainakin työstä koituvat kustannukset kattaakseen.Tämän pro gradu –työn tavoitteena oli selvittää, ovatko maatalousyrittäjät halukkaita tuottamaan ja jakamaan tuotekohtaista ympäristövaikutustietoaan elintarvikeketjussa eteenpäin ja mitkä tekijät selittävät parhaiten halukkuuden todennäköisyyttä. Tavoitteena oli myös pystyä näin määrittämään alustavaa potentiaalista asiakaskohderyhmää MTT:n kehittämälle tiedonhallintajärjestelmälle. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella johon vastasi lopulta 128 maatalousyrittäjää. Aineistoa analysoitaessa kävi ilmi, että kannattavinta oli tarkastella vain jakamisen halukkuutta vastauksissa esiintyvien mahdollisten tulkintavirheiden takia sekä sen takia, että jakaminen on myös oleellista, jotta elintarvikeketjun lopputuotteen elinkaarinen ympäristövaikutustieto olisi muodostettavissa. Vielä tarkemmin tässä tutkimuksessa päädyttiin tarkastelemaan maatalousyrittäjien halukkuutta jakaa ilmastovaikutusta kuvaavaa tunnuslukua ketjussa eteenpäin. Ilmastovaikutusta kuvaavan tunnusluvun jakamisen halukkuutta tarkasteltiin binäärisen logistisen regressioanalyysin avulla. Analyysin perusajatuksena on tässä tutkimuksessa löytää malli, joka kuvaa parhaiten maatalousyrittäjän halukkuuden jakaa tietoa ja sitä selittävien tekijöiden välistä suhdetta. Analyysi pyrkii ennustamaan, millä todennäköisyydellä maatalousyrittäjä on halukas jakamaan tietoa eteenpäin ja mitkä tekijät vaikuttavat tähän todennäköisyyteen ja miten suuri niiden vaikutus on. Tuloksista kävi ilmi, että 24 % vastaajista ovat halukkaita jakamaan ilmastovaikutusta kuvaavaa tuotekohtaista tietoaan eteenpäin. Binäärisen logistisen regressiomallin mukaan maatalousyrittäjän todennäköisyyteen olla halukas jakamaan tuotekohtaista ilmastovaikutustietoa ketjussa eteenpäin vaikuttaa useampikin tekijä. Todennäköisyyttä kasvattaa se, että maatalousyrittäjä on luomutuottaja, hänellä on maa- ja metsäalan korkeakoulututkinto ja että hänellä on tilallaan automaattiseen tiedonsiirtoon perustuva tuotannon seuranta. Todennäköisyys halukkuuteen kasvaa myös hänen ympäristöasenteiden myötä ja mitä enemmän hän odottaa saavansa hyötyä elinkaarisesta ympäristövaikutustiedosta tilansa johtamisessa (tuotantonsa tehostamisessa, kustannusten vähentämisessä ja tuotteiden markkinoinnissa). Myös maatalousyrittäjän halukkuus tietää tuotantonsa ja panostensa ympäristövaikutuksista, sekä seurata parannustoimenpiteidensä vaikutuksia ketjun lopputuotteen elinkaarisessa tiedossa, kasvattaa hänen todennäköisyyttään olla halukas jakamaan tuotekohtaista ympäristövaikutustietoa eteenpäin ketjussa. Näiden muuttujien lisäksi myös tähänastiset kokemukset siitä, että tiedon dokumentointi on auttanut tilan liiketoiminnan kehittämisessä, vaikuttaa positiivisesti todennäköisyyteen olla halukas jakamisen tuotekohtaista ympäristövaikutustietoa. Muuttujista vielä positiiviset kokemukset tiedon roolista liiketoiminnan kehittämisessä kasvattaa tilallisen todennäköisyyttä olla halukas jakamaan tuotekohtaista ympäristövaikutustietoaan ketjussa eteenpäin.
Now showing items 1-2 of 2