Browsing by Subject "ympäristötietoisuus"

Työssä tutkittiin ympäristön hyvinvointiin tähtääviä ruokapolitiikkoja henkilöstöravintoloissa. Tarkastelun kohteena olivat luomu-, lähi- ja ilmastoruoan lisäksi kestävä kalapolitiikka, sertifioitu palmuöljy ja ruokahävikin välttäminen. Näitä ruokapolitiikoiksi nimettyjä, tuotevalikoiman hallintaan ja ravintolan toimintatapaan liittyviä ratkaisuja tarkasteltiin sekä ympäristönäkökulmasta että asiakkaiden kokemina. Tutkimuksella haluttiin tuottaa tietoa siitä, mitä ruokapoliittisia valintoja henkilöstöravintoloiden asiakkaat pitivät tärkeinä. Samalla pyrittiin myös keräämään tietoa siitä, millaisia konkreettisia ympäristötekoja ruokapolitiikan avulla voidaan tehdä. Tutkielmaan kerättiin eri lähteistä tietoa siitä, mitkä olivat yleisimpien ruokapoliittisten linjausten keskeiset vaikutukset ympäristössä. Kerätyn tiedon pohjalta laadittiin kyselylomake. Empiirisessä osassa kartoitettiin sitä, miten henkilöstöravintoloiden asiakkaat asennoituivat yritysten tekemiin ympäristömyönteisiin ratkaisuihin? Millaiseen tietoon asiakkaiden asenteet perustuivat? Samalla tutkittiin myös sitä, millaiset taustamuuttujat vaikuttivat asiakkaiden asenteiden taustalla. Työ oli luonteeltaan deskriptiivinen tutkimus, jonka suorittamisen strategiaksi valittiin Survey-tutkimus. Tutkimus oli osin luonteeltaan myös selittävä, koska sen avulla pyrittiin löytämään asioiden taustalla mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä. Empiirisessä osassa suoritettiin lomakekysely, johon saatiin vastaajiksi 385 helsinkiläisissä henkilöstöravintoloissa marraskuussa 2016 ruokaillutta asiakasta. Kerätty tutkimusaineisto analysointiin tilastollisin menetelmin IBM SPSS Statistics 24 -tilasto-ohjelmaa apuna käyttäen. Yhteensä 85 prosenttia vastaajista uskoi siihen, että ruokavalinnat vaikuttavat ympäristön hyvinvointiin. Asiakkaat pitivät ympäristönäkökulmasta tarkastellen tärkeimpänä sitä, että ravintola pyrkii välttämään ruokahävikkiä. Asiakkaille oli tärkeää myös vastuullisesti pyydetyn kalan ja lähiruoan tarjoaminen. Asenteiden ja subjektiivisen tiedon määrän välillä havaittiin selkeä positiivinen yhteys. Mitä paremmin asiakas koki tuntevansa tutkitun ruokapolitiikan käsitteenä, sitä myönteisempi oli hänen asenteensa kyseistä ruokapolitiikkaa kohtaan. Vastaajien objektiivisen tiedon määrällä ei tässä tutkimusjoukossa havaittu olevan yhteyttä ruoka-asenteeseen. Tutkimuksessa todettiin myös, että naiset asennoituivat hieman miehiä positiivisemmin kaikkiin tarkasteltuihin ruokapolitiikkoihin. Vastaajien sukupuoli, ikä ja koulutustausta vaikuttivat asiakkaiden vastauksiin myös joissakin muissa yksittäisissä tapauksissa. Henkilöstöravintolat voivat hyödyntää asiakkaiden ympäristömyönteistä asennetta muun muassa asiakasviestinnässään.