Browsing by Subject "yrittäjämäinen suuntautuminen"

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten metsäkoneyritysten kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa strategian resurssiperustaisen näkökulman avulla metsäkoneyritysten sisäisiä tekijöitä, jotka tukevat kannattavaa liiketoimintaa. Tutkimuksessa muodostettiin myös toimintaehdotuksia metsäkoneyrityksille kannattavuuden parantamiseksi. Tutkimuksen viitekehys muodostettiin strategisen johtamisen, metsäkoneyrityksen resurssien sekä yrittäjälähtöisten tekijöiden varaan. Tutkimus noudatti kvalitatiivista tutkimusotetta, jossa hyödynnettiin sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Metsäkoneyritysten vuosien 2012—2016 tilinpäätökset muodostivat määrällisen aineiston ja laadullinen aineisto kerättiin 19 metsäkoneyrittäjän informoituina puolistrukturoituina haastatteluina. Tilinpäätösaineiston avulla yritykset jaettiin korkean ja matalan kannattavuuden ryhmiin ja haastatteluaineiston avulla pyrittiin tunnistamaan teemoja kannattavuuden selittämiseksi. Kannattavuuden lisäksi tarkasteltiin myös yritysten kasvua, tasetta sekä kustannusrakennetta. Metsäkoneyritykset ovat jakautumassa pienyrityskeskeisesti suuntautuneisiin ja yrittäjälähtöisesti suuntautuneisiin yrityksiin. Metsäkoneyrityksistä pienyrityskeskeisesti suuntautuneet ovat kasvua ja muutoksia vastustavia, liikevaihdoltaan pienempiä, mutta kannattavampia. Yrittäjämäisesti suuntautuneet yritykset ovat kasvuhakuisia, liikevaihdoltaan suurempia, mutta heikommin kannattavia. Yrittäjän operatiivinen rooli, alhaisemmat yleiskustannukset, operatiivinen tehokkuus, pääomaintensiivinen liiketoimintamalli sekä pitkät ja vakaat asiakassuhteet ovat korkean kannattavuuden metsäkoneyrityksiä yhdistäviä tekijöitä. Alueyrittäjyys, alhainen autonomia työnsuunnittelussa, kasvaneet yleiskustannukset, ikääntynyt kalusto sekä operaatioiden monimutkaisempi hallinta ovat alhaisemman kannattavuuden metsäkoneyrityksiä yhdistäviä tekijöitä. Kannattava puunkorjuuliiketoiminta on usein täystyöllisyyden tulos, mutta liiketoimintaympäristön kilpailuvoimat heikentävät yritysten mahdollisuuksia mukauttaa kapasiteettinsa vakaasti tarjolla olevaan työmäärään. Myös metsäkoneyritysten yhteenliittymät ovat mahdollisuus skaalaetujen kustannustehokkaaseen hyödyntämiseen ja tätä strategiaa hyödyntäneet metsäkoneyritykset ovat keskimääräistä kannattavampia, mutta osa puunhankintaorganisaatioista kieltäytyy toimimasta yhteenliittymien kanssa. Metsäkoneyrittäjien liiketoiminta- ja johtamisosaaminen on edellytys kannattavalle kasvulle, mutta osaaminen näillä osa-alueilla koetaan puutteelliseksi. Muutoksia karttavat pienet metsäkoneyritykset ovat nyt kannattavimpia, mutta liiketoimintaympäristön keskittymistrendin edetessä kooltaan suuremmilla yrityksillä on paremmat mahdollisuudet pitkän aikavälin selviytymiseen.