Browsing by Subject "yrittäjyys"

Operatiivisen johtamisen, strategisen johtamisen ja päätöksenteon tarpeet ovat lisääntyneet maatalousyrityksissä. Tässä tutkimuksessa selvitetään sitä, onko hyvin menestyvien sikatilojen yrittäjillä korkea yrittäjäorientaatio. Yrittäjäorientaatio koostuu riskinottohalukkuudesta, proaktiivisuudesta sekä innovatiivisuudesta. Tämän tutkimuksen tutkimusongelma keskittyi selvittämään, millaista on suomalaisten sikatilojen strateginen talousjohtaminen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. Haastatteluja tehtiin yhteensä kymmenen ja kaikki haastateltavat ovat sikatilallisia eri puolilta Suomea. Suoraan voidaan todeta, että kaikilta haastatelluilta yrittäjiltä löytyi strategisen talousjohtamisen muotoja omasta yritystoiminnastaan. Strateginen talousjohtaminen on laaja kokonaisuus, joka koostuu monesta eri osa-alueesta ja se ilmenee eri yrityksessä eri tavoin. Kun kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa tutkimusotos on pieni, on selvää, että yrittäjien persoonallisuudet ja alan kokemus korostuvat. Voidaan todeta, että yrittäjät, jotka hyödyntävät strategista talousjohtamista omaavat myös korkean yrittäjäorientaation. Vastauksissa ilmenikin jatkuvan kehittämisen ja kehittymisen tarve, pitkäjänteinen talouden suunnittelu ja seuranta sekä toimintaympäristön muutoksiin reagointi. On kuitenkin huomioitava, että maatalous on riippuvainen sidosryhmiensä toiminnasta ja taloudellisesti hyvinvoiva maatila tarvitsee onnistumisen jokaisella osa-alueella. Pelkillä kustannussäästöillä harvoin pääsee tyydyttävään lopputulokseen. Alhaiset tuottajahinnat luovat taloudelliset raamit maatiloille, jotka joutuvat toimimaan annetuissa olosuhteissa. Korkea yrittäjäorientaatio ja strateginen talousjohtaminen luovat hyvän pohjan onnistuvalle ja tuottavalle yritykselle, mutta pelkästään ne eivät ole menestymisen tae.

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella maidontuottajien yrittäjyyttä ja resurssien käyttöä sekä näissä tapahtuneita muutoksia vuosien 2003 ja 2009 välillä. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella millaisia yrittäjäryhmiä löytyy resurssien ja yrittäjyyden suhteen. Tutkimus jakautui rakenteellisesti teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosassa esiteltiin tutkimuksen kohteena oleva alue, Etelä-Pohjanmaa ja tutkimuksen keskeiset käsitteet sekä käsiteltiin yrittäjyyden teoriaa. Lisäksi teoriaosassa käytiin läpi maitotilayrittäjien toimintaympäristöä ja resursseja. Empiirisen osan kohderyhmänä olivat Etelä-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan alueeseen kuuluva Kyrönmaan seutukunnan maidontuotantotilat. Tutkimuksen empiirisessä osassa käytettiin vuonna 2003 ja vuonna 2009 hankittuja aineistoja. Molemmat aineistot hankittiin postikyselyllä. Vuoden 2009 kyselyn saaneista yrittäjistä osa oli vuoden 2003 kyselyn saaneita yrittäjiä, minkä lisäksi otosta täydennettiin satunnaisotannalla. Lopullisessa aineistossa vuonna 2003 oli 191 tilaa ja 258 tilaa vuonna 2009. Tutkimusote oli kvantitatiivinen ja aineiston analysoinnissa käytettiin ensi sijassa faktori- ja ryhmittelyanalyysiä. Tutkimuksessa yrittäjyyttä tarkasteltiin maitotilayrittäjien työhön liittyvien arvojen, maatilaa kos-kevan tavoitteellisuuden ja yrittäjyysmotivaation avulla. Tarkastelu tehtiin faktorianalyysin avulla. Merkittävimmiksi faktoreiksi osoittautuivat Kasvu, Osaaminen, Vapaa-aika, Tuotannon jatkuvuus, Sosiaalinen arvostus, Karjan kehittäminen ja Haasteellisuus. Suuria muutoksia yrittäjyydessä vuo-sien 2003 ja 2009 välillä ei kuitenkaan löytynyt. Resurssien osalta tutkimuksen tulokset osoittavat keskimääräisen viljelmä- ja karjakoon kasva-neen tarkastelujaksolla. Lisäksi lehmien keskituotos oli noussut. Suurissa karjakokoluokissa maidon keskituotos oli pieniä karjakokoluokkia suurempi. Myös nuorten yrittäjien osuus viljelijöistä oli hie-man kasvanut ja sen mukana yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen taso. Maitotiloilla oli investoitu aktiivisesti, sillä 95 % kyselyyn vuonna 2009 vastanneista tiloista oli investoinut viimeisen viiden vuoden aikana. Tiloilla oli investoitu erityisesti koneisiin, rakennuksiin ja peltoon. Näihin investointikohteisiin aiotaan myös lähitulevaisuudessa panostaa eniten. Laajenta-mista eniten rajoittaviksi tekijöiksi yrittäjät nimesivät pellon saatavuuden, vallitsevan maatalouspoli-tiikan, ajan riittävyyden ja riskin suuruuden. Yrittäjätoimintaa tutkittiin ryhmittelyanalyysillä. Ryhmittelyanalyysin muuttujina käytettiin yrittä-jyyden kuvaamisessa faktorianalyysissä saatuja faktoripisteitä sekä yrittäjiä että resurssia kuvaavia muuttujia. Vuoden 2009 aineistosta saatu ryhmittelyanalyysin tulos poikkeaa vuoden 2003 tulokses-ta, koska vuoden 2009 ryhmissä resurssit ja yrittäjyys kuvasivat yrittäjätoimintaa selkeämmin kuin aikaisempana tarkasteluajankohtana. Lisäksi vuoden 2009 ryhmissä kävi ilmi yrittäjien elinkaaren vaikutus tuloksiin siten, että yrittäjät voitiin nimetä Jatkajiin, Kehittäjiin, Nykytuotannolla jatkaviin ja Jäähdyttelijöihin.