Browsing by Title

Tekstitietokannan hakemisto tarjoaa nopean pääsyn dokumentteihin. Mitä suuremmaksi tekstitietokanta kasvaa, sitä vaikeampi käyttäjän on löytää etsimiään dokumentteja ilman hakemistoa. Tekstitietokantojen hakemistojen tietorakenteena käytetään yleisesti käänteishakemistoa. Käänteishakemistorakenne sopii hyvin avainsanojen tallentamiseen ja etsimiseen. Käänteishakemisto muodostuu sanastosta ja ilmentymälistoista. Sanastoon tallennetaan kaikki dokumenteissa esiintyvät yksikäsitteiset sanat ja ilmentymälistoihin sanan esiintymät dokumenteissa. Ilmentymälistoihin voidaan tallentaa lisäksi tarkempia sanan esiintymistietoja, kuten sanan sijainti ja lukumäärä dokumenteissa. Käänteishakemistoa voidaan pakata eri tavoin. Pakkausmenetelmät jakautuvat sanaston ja ilmentymälistojen pakkauksen menetelmiin. Sanastoa voidaan pakata poistamalla täytesanat. Täytesanat ovat sanoja, jotka esiintyvät dokumenteissa useasti, mutta eivät sisällä tärkeää merkitystä. Ilmentymälistoja pakataan numerosarjojen esittämisen tiivistämismenetelmillä, joita ovat esimerkiksi unaarinen koodaus ja Golomb-koodaus. Hakemisto voi olla staattinen tai dynaaminen. Suurin ero hakemistotyyppien välillä on, että dynaamista hakemistoa voidaan päivittää sen perustamisen jälkeen. Staattinen hakemisto perustetaan aina uudelleen, kun on tarve lisätä tai poistaa dokumentteja. Dynaamisessa hakemistossa dokumenttien lisäyksen ja poiston voi suorittaa hakemiston palvellessa hakukyselyitä. Hakemistoon kohdistettavat hakukyselyt voivat koostua yhdestä tai useammasta sanasta tai sanayhdistelmistä. Hakukyselyn suorittamisen kestoon vaikuttavat monet tekijät kuten hakukyselyn monimutkaisuus. Hakukyselyyn vastaamista voidaan tehostaa tallentamalla valmiita hakukyselyiden vastauksia hakukoneen välimuistiin. Hakukyselyn suoritus voidaan myös katkaista ennen kuin kaikki dokumentit ovat käsitelty käyttäen apuna heuristiikkoja. Tässä Pro gradu -tutkielmassa esitetään omia testejä käänteishakemiston kokoon ja nopeuteen vaikuttavien ominaisuuksien selvittämiseksi. Testien tulokset esitetään tutkielmassa ja niitä verrataan kirjallisuudessa esiintyneisiin tuloksiin. Hakemiston pakkauksella ja hakemistoon tallennettavan sisällön määrällä on testien mukaan vaikutusta hakemiston kokoon ja nopeuteen.

Termiitit ovat tärkeä osa Afrikan savannien ekosysteemiä. Termiitit kaivavat materiaalin kekonsa rakentamiseen useiden metrien syvyydestä maaperästä. Taita Hills Wildlife Sanctuaryn alueella on kekoja, jotka ovat väriltään punaisia, ruskeita tai harmaita. Termiittikekojen kemiallista ja mineralogista koostumusta tutkittiin XRF- ja XRD-menetelmillä ja selvitettiin menetelmän soveltuvuutta kallioperäkartoitukseen. Tuloksia verrattiin kekojen väreihin, alueen kallioperäkarttaan ja 5m päästä keoista otettuihin maaperänäytteisiin. XRF-analyysin mukaan punaisissa kekonäytteissä SiO2-pitoisuus vaihtelee välillä 72,52–77,39, ruskeissa 68,85–71,13 ja harmaissa 61,36–62,89 paino-%. Suurimmat erot kemiallisessa koostumuksessa on CaO-pitoisuuksissa. Harmaissa kekonäytteissä CaO-pitoisuus on 13,30–13,76, ruskeissa 6,42–8,14 ja punaisissa alle 1 paino-% CaO. MgO-pitoisuus on kaikissa näytteissä alle kaksi paino-%, ja FeO-pitoisuus vaihtelee välillä 3,59–5,53 paino-%. Määperänäytteissä SiO2-pitoisuudet olivat kekonäytteitä suurempia ja CaO-pitoisuudet pienempiä. Muuten tulokset ovat keon ja maaperän välillä samankaltaisia. XRD-analyysien mukaan punaisten kekojen mineraalit ovat kvartsi, mikrokliini ortoklaasi ja albiitti. Lisäksi niistä löytyy hematiittia ja kaoliniittia. Ruskeiden ja harmaiden kekonäytteiden päämineraalit ovat kvartsi, kalsiitti, albiitti, anortiitti, mikrokliini ja ortoklaasi. Mineraalikoostumus on maaperänäytteissä samankaltainen. Punainen väri kekoihin tulee hematiitista. Harmaan värin taustalla on rapautuneen marmorin iskos, joka sisältää kalsiittia. Ruskeiden kekojen materiaali on eniten sekoittunutta. Kekojen kemialliset tai mineralogiset koostumukset eivät suoraan korreloi alueen kallioperäkartan mukaisten kivilajien koostumusten kanssa. Kekojen koostumus vastaa sitä ympäröivän rapautuneen maaperän koostumusta. Menetelmää ei voi käyttää suoraan kallioperäkartoitukseen, mutta sillä voidaan kartoittaa alueita, joissa on karbonaattihorisontti.

Termoelektriset materiaalit ovat yhä tärkeämpiä tulevaisuudessa pyrittäessä suurempaan energiatehokkuuteen. Hukkalämmön ja muilla keinoilla hyödyntämättömissä olevan lämmön talteenotto sähköenergian muodossa kasvattaa esimerkiksi hybridiautojen hyötysuhdetta ja rakennusten energiatehokkuutta. Tehokkaat termoelektriset laitteet ovat hyödyllisiä myös kaikissa sovelluksissa, joissa halutaan tuottaa tietty lämpötilaero tarkasti hankalissa paikoissa, missä resistiivinen lämmitys ei ole mahdollista. Erilaisilla nanokomposiittirakenteilla on pyritty pienentämään materiaalin lämmönjohtavuutta. Rajapinnat ja epäjatkuvuudet sirottavat hilavärähtelykvantteja eli fononeja, ja tuottamalla materiaaliin eri mittaluokkien kidevirheitä voidaan vaikuttaa lämmönjohtavuuteen merkittävästi. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa käsitellään dimensionaalisuuden vaikutusta materiaalin termoelektrisiin ominaisuuksiin ja eri rakenteiden hyödyntämistä termoelektrisissä sovelluksissa, sekä muutamia esimerkkejä termoelektrisistä nanokomposiittimateriaaleista. Kokeellisessa osassa tutkittiin erilaisia atomikerroskasvatuksella (ALD) valmistettuja Bi2Te3/Al2O3- ja Bi2Te3/polyimidi-nanorakenteita. Näytteiden koostumusta ja rakennetta analysoitiin eri menetelmillä: komposiittinäytteissä havaittiin pyyhkäisyelektronimikroskoopilla (SEM) Bi2Te3-ohutkalvoille ominaista morfologiaa ja kalvot olivat melko karkeita. XRD:llä havaittiin materiaalille ominaisia kidetasoja, joiden intensiteettisuhteet poikkesivat kirjallisuuden bulkkinäytteistä huomattavasti. Komposiittirakenteen tutkimisessa läpivalaisuelektronimikroskopia (TEM) oli välttämätön menetelmä. Termoelektrisiä ominaisuuksia tutkittiin TDTR-menetelmällä ja Seebeckin kertoimia mittaamalla. Kerrospaksuuksia säätelemällä pystyttiin kasvattamaan sekä nanolaminaatteja että nanodispersioita. Pienemmillä kerrospaksuuksilla kalvot olivat dispersiomaisia ja suuremmilla kerrospaksuuksilla laminaatteja. Nanokomposiittirakenteen havaittiin pienentävän kalvon lämmönjohtavuutta jopa kaksi kolmasosaa. Samalla tosin Seebeckin kerroin pieneni pelkkään Bi2Te3-kalvoon verrattuna.

This study reviews the glacial history and the glacial transportation history in Kaarestunturi, Sodankylä in the Finnish Central Lapland interlobate region. The study is conducted on the Aamurusko prospect, where gold bearing quartz vein boulders have been discovered. The local glacial transportation history is studied in order to deduct the likely origin of the boulders. The local portion of the study involves rock and soil sample assays, glacial sedimentological studies, trenching and more unconventional Glacier Dynamic (GD) mapping and Terrestrial Cosmogenic Nuclide (TCN) dating. The local interpretation is set in a regional glacial history framework that is based on wide scaled GD mapping and existing literature. Kaarestunturi is incorporated in multiple regional glacial studies, but no local glacial studies have been conducted in the area. GD mapping indicates that the area has not hosted pronounced ice streams during recent stadials, however, it has experienced different types of glacial transportation. Till fabric analysis shows that the Kaarestunturi and adjacent Kiimajänkä have been subjected to both pronounced and indecisive ice flow directions. The most strongly orientated till fabrics portray repeated flow from NE for the lower till units and a flow from NW for surficial till. The NW flow is also indicated by fans interpreted from soil and rock sample assays. Field studies indicate that the Kaarestunturi fell likely interfered with local glacial flow, making some of the orientations local and till units topographically controlled. However, the till fabric analyses were too distal to confirm the impact the steering had on till deposition. The apparent ages of the four TCN samples are in the range of 27.9 ± 0.9–87.6 ± 2.4 ka BP. The TCN dating based glacial history model indicate that the dated boulders were affected by 2–3 glacial transportation events. The exposure ages together with sedimentological studies argue that at least the dated boulders are allochthonous. Based on this study TCN dating can offer new insight for ore exploration projects in glaciated terrain. Although the sampling has many prerequisites, being able to date exposure time of both boulders and bedrock makes it a versatile technique. However, it is apparent that the potential of the method is elevated in regions with a sound framework of glacial history knowledge. In complicated glaciated regions, more accurate information on erosion rates and reburial may be beneficial. It can be gained by analyzing multiple elements, as oppose to using 10Be only.

Tutkielmassa tarkastellaan terveydenhuollon tietojärjestelmien järjestelmäarkkitehtuureja ja terveydenhuollon tietotekniikan standardeja. Tavoitteena on luoda kokonaiskuva alalla käytetyistä käsitteistä ja niiden välisistä yhteyksistä, terveydenhuollon tietojärjestelmien arkkitehtuureista sekä selvittää, miten niissä noudatetaan erilaisia standardeja. Arkkitehtuurikuvausten lähteinä on käytetty verkosta löytyvää järjestelmien toimittajien ylläpitämää dokumentaatiota ja niihin liittyviä tieteellisiä julkaisuja. Tietojärjestelmien toteutuksissa voidaan erottaa karkeasti kolme erilaista arkkitehtuurimallia: federoitu malli, palvelukeskeinen malli ja keskitetty malli. Federoidussa arkkitehtuurimallissa tiedot koostetaan yhdeksi kokonaisuudeksi useasta eri lähteestä. Palvelukeskeisessä mallissa erilaiset järjestelmät viestivät keskenään yhteisen palvelurajapinnan välityksellä. Keskitetyssä mallissa järjestelmä muodostaa yhden kokonaisuuden, joten integraatiota muihin järjestelmiin ei juuri tarvita. Näistä palvelukeskeinen malli on kaikkein modernein ja soveltuu tarkastelun perusteella hyvin terveydenhuollon tietojärjestelmien toteutukseen, sillä heterogeenisten järjestelmien integrointi on siinä keskeisellä sijalla. Käytössä olevien tietojärjestelmäratkaisujen perusteella tarkastellaan lähemmin standardeja neljästä eri kategoriasta. Arkkitehtuuriin liittyviä standardeja ovat RM-ODP-viitemalli, potilastietojärjestelmien standardi ISO 18308 ja kokonaisarkkitehtuuri HISA. Potilaskertomuksiin liittyviä standardeja ovat CEN/ISO 13606, OpenEHR ja ISO 20514. Sanomanvälitykseen kehitettyjä standardeja ovat HL7 versiot 2 ja 3 sekä CDA R2. Näiden yhteydessä käsitellään lisäksi HL7 RIM -viitetietomallia, joka on kaikkien HL7 versioon 3 liittyvien standardien perusta. Luokitusstandardeista käsitellään SNOMED CT -terminologiaa ja ICD-10-tautiluokitusta. Tarkastellut standardit ovat pääosin yhteensopivia, sillä niiden kehityksessä on huomioitu mahdollinen yhteiskäyttö ja niillä on paljon keskinäisiä viittauksia. Ainoastaan HL7 versio 2 on ristiriidassa uudempien HL7-standardien kanssa. Standardien joustavuuden haittapuoleksi osoittautuu erilaisten tulkintojen ristiriitaisuus standardien toteutuksessa. Terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ongelmia ei voida ratkaista ilman arkkitehtuurista kokonaiskuvaa standardien ja järjestelmien kehityksessä.

Ravitsemuksen vaikutukset hyvinvointiimme on nykypäivänä näkyvä puheenaihe. Erityisesti ravinnon rasvojen terveysvaikutusten ympärillä pyörii monenlaista mielipidettä. Median tietotulva vaikuttaa nuoriin ja heidän valintoihinsa. Suomalaisten koululaisten ravitsemustottumukset ovat muuttuneet epäterveellisemmäksi. Ravitsemuskasvatusta terveysnäkökulmasta tarvitaan. Rasvat ja niiden kemia antavat opettajille yhden potentiaalisen mahdollisuuden toteuttaa opetuksessaan ravitsemuskasvatusta terveysnäkökulmasta. Laajan ja monipuolisen sisältönsä vuoksi projektioppiminen on yksi hyvä opetusmetodi aiheen käsittelyyn. Projektioppimisprosessi tukee peruskoulun ja lukion opetussuunnitelman perusteiden tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden saavuttamista. Se kehittää opiskelijoille monia tärkeitä taitoja mitä jatko-opinnoissa, uran rakentamisessa ja nyky-yhteiskunnassa tarvitaan. Tässä Pro gradu-tutkimuksessa kehitettiin kemian opetukseen kolme projektioppimista tukevaa, kokeellisuutta sisältävää työtä ravinnon rasvoista ja niiden terveysvaikutuksista. Kehittämistutkimus toteutettiin yhdessä kehittämissyklissä. Sen teoreettinen ongelma-analyysi on jaettu kahteen osaan, joista toinen käsittelee rasvat ja terveys –teemaa ja toinen projektioppimista. Projektioppimisen osalta annetaan vinkkejä opetusmetodin käytännöntoteutukseen sekä käydään läpi projektioppimisen kultaisten standardien mukaiset seitsemän ydinelementtiä ja opetuskäytännettä. Näiden tehtävä on antaa opettajalle hyvä ohjenuora laadukkaan projektioppimisen toteuttamiseen luokkahuoneessa. Tutkimuksen empiirinen ongelma-analyysi suoritettiin oppikirja-analyysinä. Näiden pohjalta on kehitetty kehittämistuotos. Tämän tutkimuksen tuotoksena aikaansaadut projektioppimateriaalit liittävät käsiteltävän aiheen vahvasti nuorten jokapäiväiseen elämään. Näin he saavat eväitä tehdä parempia valintoja oman ruokavalion rasvojen suhteen. Oppimateriaali on suunnattu lukioon, mutta sitä voi soveltuvin osin hyödyntää myös perusopetuksen vuosiluokilla 7-9.

This master’s thesis examines the role of health technology as part of biopolitical governance and the emergence of self-tracking as a tool of biopolitical control at a time when the development of technology and its ability to measure diverse information about the human body appears to be still accelerating. The fact that self-tracking devices are becoming smaller and less noticeable seems to be making it easier and more effortless to implement them into one’s life. The aim of this thesis is to increase the understanding about how significant factor health technology seems to be in the transmission of biopolitics to the lives of citizens. The hypothesis for the thesis is that the self-tracking that is happening through health technological devices is part of the strategies of states biopolitics and is used as a tool for remote control of citizens’ lives and bodies. The theoretical framework is based on Michel Foucault’s work that has led to the birth and definitions of the concepts governance and governmentality as well as to the birth of the modern concept of biopolitics. It was important to pay attention to the fundamentalities and development of the modern governmentalities and especially to the key elements of the neoliberal one. The theoretical framework of the thesis also included the definition of the term self-tracking, focusing especially on its emergence and nature in relation to modern society. In addition to this, the idea of a more responsible person created by health consciousness also served as a theoretical starting point for the thesis. Research material for the thesis included Finnish state social and health policy documents and interviews done with individuals that were using a health technological device. The aim of the analysis of the documents was to outline the Finnish state's goals in managing the population and the expectations placed on its citizens. The aim of the interviews was to increase understanding of the impact of self-tracking on the lives of individuals and whether factors in the use of the device reflected to the factors in state’s biopolitical goals and societal norms. The interviews followed the style of a semi-structured thematic interview, and the analyses of the material were performed according to the data-driven analysis models of the qualitative research methods. Based on the analysis of the Finnish state's social and health policy documents, state wants citizens to participate more in society. They are also expected to maintain their well-being and develop their skills in working life for being able to pursue longer careers during their lifetimes. Citizens are expected to take more responsibility for their own lives and to be more resilient to changes in working life. The Finnish state recognizes a healthier, well-being citizen as a more efficient member of society. All interviewees’ understanding and awareness of their health and well-being appeared to have improved as a result of self-tracking. The increase in health consciousness was supported by changes in the use of the device during the years of use. The usefulness and harmfulness of self-tracking, depending on whether the use is on a healthy or toxic basis, was also a strong emerging theme. Among the interviewees' ways of living and acting, the factors of the Finnish state's goals for governing the population could be found. Through the results of the thesis, a self-tracking individual can be seen in many ways as an individual resembling an ideal, neoliberal citizen. This was supported by the observation considering all interviewees about how they have become more aware of their own health and the functions of their bodies by measuring themselves, possessing more power to take care of their health through self-tracking. Perspectives on healthy and toxic self-tracking also described the potential of self-tracking on harnessing individuals to control themselves and to be more responsible. The ease in use of the devices also seemed to play a key role in how well biopolitical goals reached an individual’s life. In addition, the status symbolism formed by the physical nature of the devices also seemed to affect to the reach of biopolitical governing. From the point of view of the state's biopolitical goals, a self-tracking individual could be seen as a more ideal neoliberal citizen particularly in terms of the impact of increased health consciousness and responsibility.

Ohjelmistotestaus on oleellista ohjelmiston toiminnan varmistamisessa. Testauksessa varmistetaan, että tuotettu ohjelmisto vastaa sille asetettuja määrityksiä. Testaus on kuitenkin aikaa ja resursseja kuluttavaa ja ohjelmisto tulee testata jokaisen julkaisun yhteydessä. Ohjelmistokehitys on poikkeuksetta iteratiivista, jolloin ohjelmistosta julkaistaan useita versioita sen kehityksen aikana. Testauksen työmäärää voidaan vähentää automaatiotestauksella. Automaatiotestauksessa käytetään erilaisia testauskehyksiä, jotka toteuttavat yksittäisten tilanteiden testauksen ja testien automaattisen suorituksen. Kohdeyrityksellä on useita Java-ohjelmia, joiden kehityksessä ei ole huomioitu automaatiotestausta. Tarkastelemme ohjelmistokehitysalalla yleisesti käytössä olevia testauskehyksiä ja arvioimme niiden soveltuvuutta kohdeyrityksen ohjelmistokehitysprosessiin. Tarkastelemme yleisesti käytössä olevia yksikkötestaus-, mockaus- ja käyttöliittymätestauskehyksiä. Tarkasteltavia testauskehyksiä haetaan alan ei tieteellisistä julkaisuista, jolloin voidaan varmistaa, että tarkastellut kehykset ovat ohjelmistokehitysalalla suositeltuja ja yleisesti käytössä. Testauskehyksiä arvioidaan kohdeyrityksen prosessin näkökulmasta. Tutkimuksen pohjalta automaatiotestauksen integrointi ohjelmistokehitysprosessiin on oleellista. Vähintään yksikkötestauksen käyttöönotto on vaadittua ja tarpeen mukaan mockauksen ja käyttöliittymätestauksen käyttöönottoa voidaan harkita. Kaikki tarkastellut testauskehykset soveltuvat kohdeyrityksen tarpeisiin, joten niistä voidaan valita haluttu kombinaatio.

Yksinkertainen ryhmä on sellainen epätriviaali ryhmä, jonka ainoat normaalit aliryhmät ovat ryhmä itse ja ryhmä, jossa on ainoastaan neutraalialkio. Esimerkiksi kaikki sellaiset ryhmät, joiden kertaluku on jokin alkuluku, ovat yksinkertaisia. Yksinkertaiset ryhmät ovat kaikkien äärellisten ryhmien perusosia, sillä kaikki äärelliset ryhmät voidaan konstruoida yksinkertaisista ryhmistä. Yksi ryhmäteorian merkittävimmistä saavutuksista onkin luokittelulause, joka luokittelee kaikki äärelliset yksinkertaiset ryhmät. Yksinkertaisten ryhmien historia juontaa juurensa matemaatikko Évariste Galois’n työhön 1830-luvulta ja se sai täyttymyksensä 1980-luvulla, kun kaikki yksinkertaiset ryhmät katsottiin löydetyiksi. Ryhmän yksinkertaisuutta voidaan tutkia erilaisten testien avulla. Esimerkiksi Sylowin testin epäyksinkertaisille ryhmille mukaan ryhmä ei ole yksinkertainen, jos luku 1 on ainoa ryhmän kertaluvun tekijä, joka on kongruentti luvun 1 kanssa modulo p, missä luku p on ryhmän kertaluvun jakava alkuluku. 2 · pariton -testin mukaan sellainen ryhmä, jonka kertaluku on muotoa 2 · n, missä n on jokin pariton luku, ei ole yksinkertainen. Indeksilauseen mukaan ryhmä ei ole yksinkertainen, jos ryhmän kertaluku ei jaa ryhmän aliryhmän vasempien sivuluokkien lukumäärän eli aliryhmän indeksin kertomaa. Upotuslauseen mukaan yksinkertainen ryhmä, jonka aliryhmän indeksi on jokin luku n, on isomorfinen alternoivan ryhmän An aliryhmän kanssa. Mainittuja testejä voidaan hyödyntää sen osoittamiseksi, että tarkasteltava ryhmä ei ole yksinkertainen. Koska alkulukukokoiset ryhmät ovat väistämättä yksinkertaisia Lagrangen lauseen seurauksena, näiden testien avulla huomio voidaan kohdistaa erityisesti sellaisiin ryhmiin, joiden kertaluku ei ole jokin alkuluku. Osoittautuu, että kertalukuväliltä 1-200 mahdollisia yksinkertaisia ryhmiä alkulukukokoisten ryhmien lisäksi on ainoastaan kaksi: ryhmät, joiden kertaluvut ovat 60 ja 168.

Most online fraud involves identity thief, especially in financial services such as banking, commercial services, or home security. Passwords have always been one of the most reliable and common way to protect user identities. However, passwords can be guessed or breached. Biometric authentications have emerged to be a compliment way to improve the security. Nevertheless, biometric factors such as fingerprint or face recognition can also be spoofed. Additionally, those factors require either user interaction (touch to unlock) or additional hardware (surveillance camera). Therefore, the next level of security with lower risk of attack and less user friction is essentially needed. gait authentication is one of the viable solutions since gait is the signature of the way humans walk, and the analysis can be done passively without any user interactions. Several breakthroughs in terms of model accuracy and efficiency were reported across several state-of-the-art papers. For example, DeepSense reported the accuracy of 0.942±0.032 in Human Activity Recognition and 0.997±0.001 in User Identification. Although there have been research focusing on gait-analysis recently, there has not been a stan- dardized way to define proper testing workflow and techniques that are required to ensure the correctness and efficiency of gait application system, especially when it is done in production scale. This thesis will present a general workflow of Machine Learning (ML) system testing in gait au- thentication using V-model, as well as identifying the areas and components that requires testing, including data testing and performance testing in each ML-related components. This thesis will also suggest some adversarial cases that the model can fail to predict. Traditional testing technique such as differential testing will also be introduced as a testing candidate for gait segmentation. In addition, several metrics and testing ideas will also be suggested and experimented. At last, some interesting findings will be reported in the experimental results section, and some areas for further future work will also be mentioned.