Browsing by study line "Luonnonmaantiede"
Now showing items 41-42 of 42
-
(2024)Kaupunkien virtavedet ovat tärkeä osa kaupunkiympäristöä. Ihmistoiminta ja vettä läpäisemätön maanpinta vaikuttavat kuitenkin veden laatuun, ja ilmastomuuttujat säätelevät kuormituksen mekanismia ja määrää. Kylmätalvisilla alueilla muutokset ilmasto-olosuhteissa luovat vesiin vuodenaikaisvaihtelua. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tätä vaihtelua kaupunkiympäristössä. Näytteitä kerättiin seitsemästä pääkaupunkiseudun virtavedestä talven, kevään ja alkukesän 2023 aikana. Kentällä vesistä mitattiin sähkönjohtokyky, lämpötila ja pH, ja laboratoriossa määritettiin kiintoaineen ja liuenneen aineen määrä, veden väri sekä ravinnepitoisuudet. Piilevänäytteistä valmistetuista kestopreparaateista tunnistettiin jokaisesta 500 piileväyksilöä. Aineistoon lisättiin myös ilmastotiedot. Ajallisia muutoksia tarkasteltiin kuvaajien avulla, ja muuttujien välisiä yhteyksiä R studiossa Spearmanin korrelaatiokertoimen, yleistetyn lineaarisen sekamallin, pääkomponenttianalyysin sekä redundanssianalyysin avulla. Tutkimusjakso voitiin jakaa kylmään ja lämpimään kauteen. Kylmällä kaudella vaihteleva sademäärä ja lumiolosuhteet olivat yhteydessä veden korkeaan sähkönjohtokykyyn ja nitraattipitoisuuteen, minkä lisäksi veden fysikaalis kemiallinen laatu vaihteli runsaasti. Talvi- ja kevättulvat vaikuttivat tähän merkittävästi. Lämpimän kauden aikana muutokset olivat vähäisiä, ja ne olivat yhteydessä erityisesti ajoittaisiin vesisateisiin. Piileväyhteisössä lajirunsaus oli suurimmillaan kylmällä kaudella, mutta lajiston similariteetti vaihteli alueellisesti merkittävästi. Lämpimällä kaudella muutokset olivat yhtenäisempiä. Piilevälajiston muutokset olivat yhteydessä veden fysikaalis-kemialliseen vaihteluun, erityisesti veden nitraattipitoisuuteen, joka oli suurimmillaan kylmän kauden aikaan. Pääkaupunkiseudun kaupunkien virtavesien vuodenaikaisseurantaa on tehty hyvin vähän, ja tulokset luovat tärkeän vertailukohdan tulevaisuuden tutkimuksille. Jatkossa tutkimusta tulisi suorittaa kaikkina vuodenaikoina ja useamman vuoden ajan. Piilevien osalta tutkimus avaa keskustelun uudelle tutkimussuunnalle, jossa piilevien avulla voitaisiin tarkastella virtavesiä myös kylminä aikoina. Jatkuvalla ja monipuolisella seurannalla voidaan edistää kaupunkien virtavesien hyvinvointia.
-
(2024)Benttisiä piileviä hyödynnetään virtavesien veden laadun ja ekologisen tilan seurannassa. Vesistöjen tilaa voidaan arvioida muun muassa erilaisten piileväindeksien avulla tai tarkastelemalla lajiston koostumusta. Tällaiset menetelmät perustuvat usein lajien herkkyyteen, koska tarkin mahdollinen taksonominen taso on nähty parhaana ympäristön tilan seurannassa. Piileväyksilöiden tunnistus lajitasolle voi kuitenkin olla haastavaa, minkä vuoksi myös korkeamman taksonomisen tason hyödyntämistä on tutkittu. Lajien herkkyyden sijaan ympäristön tilan seurannassa voidaan käyttää myös lajien piirteitä ja piirteiden perusteella määritettyjä ekologisia ryhmiä. Tässä tutkimuksessa testattiin, miten maantieteelliset ja paikalliset ympäristötekijät sekä valuma-alueen maanpeite vaikuttavat virtavesien piilevälajistoon. Tarkastelu tehtiin laji- ja sukutasolla sekä piilevien piirteitä ja ekologista luokittelua hyödyntämällä. Tavoitteena oli selvittää, miten ympäristömuuttujat vaikuttavat eri vastemuuttuja-aineistoihin, miten hyvin aineistojen vaihtelua pystytään selittämään, ja milloin mitäkin vasteaineiston muotoa kannattaa käyttää. Tutkimuksessa oli 51 virtaveden havaintopaikkaa Etelä-, Kaakkois- ja Itä-Suomesta. Havaintopaikoilta määritettiin veden kemiallinen ja fysikaalinen laatu, uoman ympäristöön liittyviä muuttujia sekä piilevälajisto laji- ja sukutasolla. Lisäksi määritettiin havaintopaikkojen valuma-alueiden maanpeitteiden suhteelliset osuudet. Piilevät luokiteltiin ekologisiin ryhmiin Rimetin ja Bouchezin menetelmän mukaan. Vasteaineistoja oli kolme: lajitason aineisto, sukutason aineisto ja luokitteluaineisto. Selittävien muuttujien ja vastemuuttujien välisiä suhteita tarkasteltiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla. Ympäristömuuttujien vastetta piilevien piirteisiin ja ekologisiin ryhmiin sekä lajirunsauteen ja sukujen runsauteen testattiin yleistetyn lineaarisen mallin (GLM) avulla. Ympäristömuuttujien vaikutusta eri piileväaineistojen koostumukseen testattiin redundanssianalyysin (RDA) ja hajonnan osituksen avulla. Ympäristömuuttujilla pystyttiin selittämään hyvin laji- ja sukutason aineistojen koostumusta. Sukutason aineiston koostumusta pystyttiin selittämään RDA:n avulla paremmin kuin lajitason aineistoa. Ympäristömuuttujilla ei kuitenkaan pystytty selittämään kovin hyvin lajirunsautta tai sukujen runsautta. Ekologiset ryhmät ja lajien piirteet menestyivät hyvin korrelaatioanalyysissä ja yleistetyissä lineaarisissa malleissa, mutta huonosti etenkin hajonnan osituksessa. Korrelaatioanalyysissä ja GLM:ssä vastemuuttujista ekologisia ryhmiä ja piilevien piirteitä pystyttiin selittämään huomattavasti paremmin kuin lajirunsautta ja sukujen runsautta. Kokonaisfosforipitoisuus oli yhteydessä etenkin liikkuvien lajien osuuteen. Maanpeitemuodoista rakennetut alueet ja maatalousalueet selittivät hyvin liikkuvien lajien osuutta, joten liikkuvien lajien osuudella voidaan hyvin indikoida ihmistoiminnan vaikutuksia virtavesiin. Parhaiten ympäristömuuttujilla pystyttiin selittämään korkeaa profiilia ja kolonioita muodostavien lajien osuutta. Näiden osuutta etenkin johtokyky selitti hyvin. Tutkimuksen perusteella virtavesien tilaa voidaan tutkia suhteellisen luotettavasti piilevälajien ja -sukujen sekä piilevälajiston piirteiden ja ekologisten ryhmien avulla. Parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi vastemuuttuja-aineiston muoto kannattaa valita tutkimuskysymysten ja -menetelmien mukaan.
Now showing items 41-42 of 42