Browsing by Title
Now showing items 4245-4247 of 4247
-
(2020)The release of Bitcoin marked the birth of blockchain applications. Due, among other things, to the need for public verifiability, blockchain information is often transparent, which in many cases leads to insufficient privacy. Various methods have been developed to obfuscate the blockchain data, which should at the same time maintain public verifiability. A promising cryptographic approach is zero-knowledge proof that enables a statement to be proved without revealing any other information than the validity of the statement. Zero-knowledge proofs are examined in detail, first focusing on their general properties. With blockchains, the key features for zero-knowledge proof schemes are non-interactivity and succinctness, and schemes that fulfill these requirements are often called as zk-SNARKs. In a limited use, where succinctness is not critical, Fiat-Shamir transform has also been useful. We study the use of zero-knowledge proofs in blockchain applications Zcash, Ethereum and Monero, with a particular focus on privacy and feasibility.
-
(2024)Zero Trust -turvallisuusmalli uudistaa tietoverkkojen tietoturva-ajattelua lähtemällä oletukses- ta, ettei mikään tietoverkon vyöhyke ole itsessään turvallinen. Tällöin myös luotettujen verk- kojen sisäisiä tietoliikenneyhteyksiä on tarkasteltava kriittisesti, ja ne on sisällytettävä harkin- nanvaraisen ja minimioikeuksiin perustuvan pääsynhallinnan piiriin. Käsite mikrosegmentointi on ymmärrettävä suhteessa verkon segmentointiin eli sen jakamiseen vyöhykkeisiin. Mikrosegmentti on niin mikroskooppinen vyöhyke, että se on enää yhden isän- täkoneen kokoinen. Mikrosegmentoinnissa jokainen tietoliikenneyhteys, myös kahden saman lähiverkon isäntäkoneen välinen, ylittää vyöhykerajan ja on pääsynvalvonnan alainen. Tässä työssä tutkitaan, että jos virtuaalisesta tietokoneluokasta Zero Trust -mallin mukaisesti sallitaan vain tunnetut yhteydet käyttämällä tähän mikrosegmentoivaa palomuuria, niin kuinka paljon tämä vähentää lähiverkon liikennettä ja estetäänkö samalla jotain olennaista? Teoriaosuudessa esitellään tietoliikenteen perusteet, Defense in Depth ja Zero Trust -käsitteet, palomuurien toimintaperiaatteet, tietokoneiden virtualisointi sekä datakeskusverkkojen toteu- tustapoja. Empiirisessä osuudessa analysoidaan lähiverkon sisäistä liikennettä Helsingin yliopiston etä- työpöytäympäristöstä, jota voi ajatella virtuaalisena etäkäytettävänä tietokoneluokkana. Etä- työpöytäympäristöstä syntyviä lateraalisia yhteyksiä analysoidaan kvantitatiivisesti vertaillen liikennemääriä täsmä-, ryhmä- ja yleislähetysluokissa sekä kvalitatiivisesti tarkastelemalla oh- jelmistoja näiden yhteyksien taustalla. Samalla etsitään vastausta kysymyksiin: mikä tarkoitus näillä yhteyksillä on ja ovatko ne tarpeellisia virtuaalisessa tietokoneluokassa. Tarpeettomien yhteyksien suodattamista pohditaan myös energiansäästön näkökulmasta.
-
(2021)Ilmakehän aerosolihiukkasilla on vaikutuksia maapallon säähän ja ilmastoon ja siksi niiden syntyä ja toimintaa pyritään tuntemaan yhä paremmin. Jos niiden rakenneosaset tunnetaan hyvin, voidaan myöskin aerosolihiukkasten ominaisuudet oppia tuntemaan paremmin. Mallinnusten ohella kokeelliset mittaukset ovat yksi keino saada lisää tietoa ilmakehän pienten rakenneosasten toiminnasta. Tässä työssä tutkin voidaanko differentiaalisella liikkuvuusanalysaattorilla (differential mobility analyzer, DMA) mitata α-pineenin hapetustuotteiden eri rakenteita. α-pineeni ja otsoni reagoivat virtausputkessa ja reaktioissa muodostuneet hapetustuotteet varattiin klusteroimalla ne elektrospraylla tuotettujen varattujen reagenssi-ionien kanssa. Näin syntyneiden varattujen klustereiden liikkuvuus ja massa-varaus-suhde mitattiin. Analysointiprosessissa käytin Matlab-pohjaista ToFTools-ohjelmaa ja INAR:in postdoc Lauri Ahosen tekemää Flat-DMA-analysointiohjelmaa. Tunnistin ToFToolsilla α-pineenin hapetustuotteista ja reagenssi-ionista koostuvien klustereiden kemiallisen koostumuksen niiden massan perusteella ja sovitin niiden liikkuvuusspektrin piikkien sisään Flat-DMA-analysointiohjelmalla piikkejä DMA:n maksimiresoluutiolla. Sovitettujen piikkien määrä kertoo siitä, kuinka monta rakennetta kullakin klusterilla mahdollisesti voisi olla. Mittauksissa havaittiin useita yhdisteitä, joita voitiin teorian perusteella olettaa syntyvän. Kuitenkin tunnistettiin myös sellaisia yhdisteitä, joita ei odotettu muodostuvan α-pineenin ja otsonin välisissä reaktioissa. On mahdollista, että yhdisteet on tunnistettu väärin tai mittauksiin on päässyt epäpuhtauksia. Näiden mittausten perusteella ei voida vielä varsinaisesti tehdä johtopäätöksiä siitä, miten monta isomeeria α-pineenin hapetustuotteilla on. Tulosten perusteella käytetty reagenssi-ioni vaikuttaa merkittävästi mitattujen rakenteiden määrään, joten jotta α-pineenin hapetustuotteiden rakenteita voitaisiin tutkia, täytyisi kunkin reagenssi-ionin vaikutus tuntea paremmin. Myöskin jotta rakenteiden määrää voitaisiin tutkia luotettavammin, täytyisi DMA:n resoluution olla huomattavasti nykyistä parempi. Nykyisellä resoluutiolla isomeerien määrän arviointi oli hankalaa eikä lopputuloksista voida olla varmoja.
Now showing items 4245-4247 of 4247