Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Aaltonen, Ari"

Sort by: Order: Results:

  • Aaltonen, Ari (2020)
    Tuulihavaintojen edustavuus riippuu mittauspaikan ympäristöstä. Havainnot tulisi tehdä 10 metrin korkeudessa hyvin avoimella ja tasaisella mittauspaikalla, jonka rosoisuus vastaa ideaalisen nurmikentän rosoisuutta 0,03 metriä. Tällaiset referenssimittauspaikat ovat harvinaisia. Suomen sääasemilla ympäristö vaihtelee avoimesta merestä rosoiseen metsään ja mittauskorkeudet ulottuvat vajaasta 10 metristä yli 40 metriin. Näillä asemilla mitatut tuulet tulee muuntaa potentiaalituuliksi, jotta eri asemien tuulet olisivat keskenään vertailukelpoisia. Suomen sääasemilla mitataan nyt myös tuulen nopeuden ajallista vaihtelua tuulen nopeuden hajontasuureen avulla. Sen suuruus riippuu ympäröivän maaston rosoisuudesta ja esteistä. Tutkielmassa käytän uutta hajontasuuretta yhdessä tuulen 10 minuutin keskiarvojen kanssa ja lasken kunkin mittauspaikan keskimääräisen turbulenssin intensiteetin eli tuulen nopeuden hajonnan ja keskiarvon suhteen kullekin tuulen suunnalle. Tämän avulla määritän mittauspaikkojen ympäristön rosoisuuden ja tuulen korjauskertoimet kullekin tuulisektorille. Korjauskertoimien avulla tuulihavainnot muunnetaan potentiaalituuliksi, joissa kunkin mittauspaikan mittauskorkeus ja ympäristön rosoisuus on korjattu vastaamaan 10 metrin referenssikorkeutta ja -rosoisuutta. Olen laskenut jokaiselle Suomen 168 tuulen mittauspaikalle niiden turbulenssin intensiteetit, rosoisuudet ja potentiaalituulen korjauskertoimet. Tutkielmassa tarkastelen, miten menetelmä toimii Suomessa erilaisilla asemilla ja eri vuodenaikoina sekä maalla että merellä. Hajontamittaukset vaikuttavat luotettavilta ja maa-alueiden rosoisuuksien vuodenaikavaihtelu vastaa hyvin kokemuksia. Merialueilla rosoisuus määritetään tutkielmassa Charnockin yhtälöllä turbulenssin intensiteetin sijaan, koska aallokon rosoisuus muuttuu koko ajan tuulen mukaan. Maa- ja merialueiden rosoisuuksista määritetyt korjauskertoimet vaikuttavat johdonmukaisilta ja niiden avulla lasketut potentiaalituulet ovat keskenään vertailukelpoisia.