Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Ahonen, Lauri"

Sort by: Order: Results:

  • Ahonen, Lauri (2020)
    Software development is massive industry today. Billions of dollars are spent and created on im- material products, and the stakes are very high. The failure modes of commercial software projects have been extensively studied, motivated by the large amounts of money in play. Meanwhile, failures in open source projects have been studied less, despite open-source projects forming a massive part of the computing industry ecosystem today. As more and more companies depend on open-source projects, it becomes imperative to understand the motivations and problems in the volunteer-staffed projects. This thesis opens with an introduction into the history of open source, followed by an overview of the actual day-to-day minutia of the tools and processes used to run a project. After this background context has been established, the existing body of research into open-source motivation is surveyed. The motivation of the people working on these projects has been studied extensively, as it seems illogical that highly-skilled volunteers pour their efforts into supporting a trillion-dollar industry. The existing body of motivation research establishes why people work on open-source projects in general, but it does not explain which projects they choose to work on. Developers drift between projects unguided, as they are free to choose where they allocate their time and energies. The contributions into open-source projects follow a Pareto distribution, and the majority of projects never manage to attract large amounts of contributors. Others lose steam after an internal or external shock drives away the contributors. To explore the latter phenomenon, four case studies are done into crises various open-source projects have faced, and how the actions of project leadership has affected the outcome for the project. Two of the shocks are caused by illegal activities by a project member, and two are caused by social disagreements.
  • Ahonen, Lauri (Helsingin yliopistoHelsingfors universitetUniversity of Helsinki, 2016)
    Ilmakehässä tapahtuvan hiukkasmuodostuksen ymmärtämiseksi tarvitaan mittalaitteita, joilla voidaan mitata hiukkasia heti vastamuodostuneista aerosolihiukkasista lähtien. Aivan pienimpien aerosolihiukkasten mittaaminen asettaa monenlaisia haasteita mittaukselle sekä mittalaitteille. Seikat, kuten lämpötila, ilmankosteus ja hiukkasten kemiallinen koostumus, vaikuttavat mittaustuloksiin. Tässä työssä pyrittiin selvittämään miten paljon näyteilman kosteus vaikuttaa dietyleeniglykolia käyttävän hiukkaskasvattimen mittaustuloksiin. Tutkimuskohteena oli Airmodus A10 hiukkaskasvatin(PSM), jossa hiukkaset kasvatetaan dietyleeniglykolihöyryllä niin, että ne voidaan tämän jälkeen laskea perinteisellä kondensaatioydinlaskurilla. Käyttämällä dietyleeniglykolia kasvatuksen ensimmäisessä vaiheessa pystytään mittaamaan hiukkasia noin 1 nanometrin kokoisista hiukkasista lähtien. Tutkimuksen aikana tuotettiin kokoluokiteltu ja kemialliselta koostumukselta tunnettu näyteaerosoli, jonka avulla laitteen havaintotehokkuus mitattiin vertailulaitetta vasten. Laitteen leikkausraja ja havaintotehokkuus mitattiin kahdella erilaisella näytteellä erilaisissa näyteilman kosteuksissa. Mittauksissa käytetyt hiukkaset tuotettiin putkiuunilla kiinteästä ammoniumsulfaatista ja sähkösumuttamalla metanoliin liuotetusta tetraheptyyliammoiumbromidista(THABr) ja tetrapropyyliammoniumjodidista(TPAI). Kokeellisten mittausten perusteella näyteilman kosteudella on selvä vaikutus laitteen toimintaan. Samoilla laitteen toimintaa määrittävillä virtaus- ja lämpötila-asetuksilla laitteella voidaan mitata pienempiä hiukkasi, jos näyteilman kosteus on suurempi. Laitteen kalibrointi, leikkausraja-saturaattorivirtauksen funktiona, siirtyi 0.2 - 0.3 nanometriä näyteilman kosteuden kasvaessa 1 - 40 % huoneenlämpötilassa. Leikkausrajan siirtyminen havaittiin kummallakin tavalla tuotetuilla hiukkasilla. Lisäksi havaintotehokkuutta onnistuttiin parantamaan käyttämällä toimintanesteenä puhtaan dietyleeniglykolin sijaan vesi-dietyleeniglykoli-liuosta. Kokeellisten mittausten lisäksi näyteilman kosteuden vaikutuksia pyrittiin selvittämään simuloimalla laitteen virtauksia COMSOL muptiphysics -ohjelmalla. Mallinnettujen lämpötilojen, virtausten ja höyryjen pitoisuuksien avulla laskettiin nukleaatiotodennäköisyys ja Fletcherin halkaisija eri näyteilman kosteuksissa. Simulaation mukaan vesihöyryn pitoisuus osassa, jossa mitattavat hiukkaset aktivoituvat, on niin suuri, että se vaikuttaa nukleaatiotodennäköisyyteen. Tämän perusteella havaittu efekti ei kosketa vain kyseistä laitetta vaan muitakin dietyleeniglykolia käyttäviä hiukkaslaskureita.