Browsing by Author "Ahtinen, Sini-Maaria"

Asukkaiden tyytyväisyyttä omaan asuinalueeseensa pidetään yhtenä yleisimmistä asuinalueiden laatua tarkastelevista mittareista. Asumistyytyväisyys on myös liitetty oleelliseksi osaksi ihmisen yleistä elämänlaatua ja asuinympäristöä voidaan pitää ihmisen arkielämän tärkeimpänä elinympäristön osa-alueena. Tässä tutkielmassa tutkimuskohteena olivat lähiöissä asuvien henkilöiden asumistyytyväisyys. Lähiöt ovat oleellinen osa suomalaista kaupunkikuvaa ja Suomessa lähiöiden, ja niissä asuvien ihmisten määrä on merkittävä. Kun puhutaan tyytyväisyydestä, niin puhutaan ihmisten subjektiivisesta kokemuksesta. Tutkittaessa aihetta, joka on ihmisten subjektiivisista kokemuksista riippuvainen, luo se tutkimukselle omat haasteensa. On tiedossa, että ihmisillä on suuria eroja siinä, kuinka he pystyvät ilmaisemaan epämukavuutta sekä tyytyväisyyttä. Kun siis tehdään tutkimusta, jossa tyytyväisyyden mittarina käytetään henkilön subjektiivista arviota, tulokset perustuvat siihen olettamukseen, että ihmisten omat arviot elämästään ja tyytyväisyyden tasostaan ovat luotettavia mittareita. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tekijöillä on yhteys suomalaisissa lähiöissä asuvien henkilöiden asumistyytyväisyyteen. Tutkimuksen aineistona toimii Helsingin yliopiston ja Suomen Akatemian rahoittaman PREFARE-hankkeen (2012–2015) aikana hankittu aineisto. Aineistoon on kyselydatan lisäksi yhdistetty vastaajien sijainnin perusteella kontekstuaalista rekisteritietoa, jotka saatiin ruututietokannasta. Aineisto on siis kaksitasoinen, yksilötaso, jossa vastaajia oli 7728 ja lähiötaso, jossa alueita oli 71. Aineiston analyysimenetelmänä toimi monitasoinen lineaarinen regressiomalli, jonka avulla pystyttiin analysoimaan monitasoista aineistoa. Analyysissä aineistosta luotiin asumistyytyväisyyttä kuvaava tyytyväisyysmuuttuja ja tutkielmassa tarkasteltiin aluetasonmuuttujien, yksilötason taustamuuttujien ja asuinympäristön kokemiseen liittyvien muuttujien yhteyksiä tähän tyytyväisyysmuuttujaan. Tutkielman oleellisin tulos oli maineen merkitys asumistyytyväisyyteen. Aluetason muuttujien yhteydet tyytyväisyysmuuttujaan kulkivat hyvin vahvasti mainemuuttujan kautta ja maineella oli myös tarkasteltavista muuttujista vahvin yhteys tyytyväisyyteen. Maineen lisäksi kaksi muuta kokemusmuuttujaa, turvallisuus ja naapurisuhteet olivat hyvin vahvassa yhteydessä asumistyytyväisyyden kanssa. Yksilötason taustamuuttujista vahvimmat yhteydet tyytyväisyysmuuttujaan olivat tulotasolla, iällä ja asunnon hallintamuodolla.