Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Alvajärvi, Joni"

Sort by: Order: Results:

  • Alvajärvi, Joni (2018)
    Japanin kulttuurihistoriallisen kehityksen aikana shintolaisuus ja buddhalaisuus ovat toimineet merkittävinä suunnannäyttäjinä japanilaisten elämänkatsomuksessa. Maata aina ajanlaskun alkumetreiltä katkeamattomasti hallinneen Japanin keisarisuvun on uskottu polveutuvan suoraan auringonjumalatar Amaterasusta, jonka olemusta Japanin valkotaustaista kansallislippua koristavan punaisen ympyrän ajatellaan edustavan. Geometrisena kuviona ympyrällä on siten ollut maassa erityislaatuinen asema, minkä takia ei olekaan yllättävää, että ympyrä ja siihen liittyvät tutkimukset ovat olleet myös feodaaliajalla harjoitetun matemaattisen toiminnan keskiössä. Aina 1800-luvulle asti suurin osa Japaniin saapuneista kulttuurivaikutteista oli kiinalaista alkuperää; kalenteri- ja kirjoitusjärjestelmä, maatalous, buddhalaisuus sekä maan hallinnollinen ja oikeudellinen järjestelmä oli kaikki kehitetty kiinalaisen sivistysvaltion näyttämän esimerkin pohjalta. Feodaaliaikaisessa Japanissa korkeamman tason oppineisuuden kehittyminen oli pitkälti buddhalaisten munkkien ansiota, sillä he pitivät itsensä ajan tasalla tieteen viimeisistä edistysaskelista ja levittivät tietouttaan eteenpäin. Matematiikan osalta merkittävin kehitysvaihe feodaaliaikaisen Japanin historiassa tapahtui Edo-kaudella harjoitetun sulkeutumispolitiikan aikana. Maata vuosisadan ajan vavahduttaneiden sisällissotien päätyttyä maahan oli viimein laskeutunut rauha, mikä sai samurait asettamaan miekkansa tuppeen ja keskittymään oman henkisen pääomansa kehittämiseen. Oppineiden samuraiden työn tuloksena sai alkunsa wasan-matematiikkana tunnettu japanilainen matematiikan suuntaus, jonka lähtökohtana olivat Kiinasta peräisin olleet matemaattiset opit, mutta joka kehittyi japanilaisten käsissä nopeasti omille urilleen. Wasan-matematiikka kukoisti aina vuoden 1868 Meiji-restauraatioon saakka, kunnes Japanissa alettiin järjestelmällisesti omaksua lännestä peräisin olevia oppeja, mukaan lukien länsimaista matematiikkaa. Vuosisadan kuluessa aikaisemmin samuraiden asuttamasta feodaaliyhteiskunnasta kehittyi yksi maailman suurimmista teknologia- ja talousmahdeista, jonka matematiikan oppimistulokset ovat kansainväliselläkin tasolla huippuluokkaa.