Browsing by Author "Eerikäinen, Kiia-Riina"

Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan mediayhtiö BBC:n uutisartikkeleissa muodostettua representaatiota afgaaninaisesta konfliktitilanteessa vuoden 2021 loppupuoliskolla. Uutisointi Afganistanin konfliktista saavutti huippukohtansa elokuussa 2021 Talibanin astuttua jälleen valtaan. Kansainvälinen yleisö tuntee konfliktin pitkälle median esitystapojen kautta. Afgaaninaisen tila mediassa on rajattua. Naisten mahdollisuudet mediassa esiintymiseen riippuu aiheen viestinnällisen kysynnän lisäksi myös erilaisista poliittisista ja kulttuurisista rajoitteista. Olemassa olevan mediatilan luonteeseen vaikuttavat osittain viestimen arvot ja tavoitteet. Uhriuden tila muodostuu usein kehittyvien valtioiden naisia kuvaavaksi viitekehykseksi konfliktien yhteydessä, mikä kieltää heidän toimijuuttaan ja monipuolisen naiskuvan esittämisen. Konfliktien naiskuvia on hyödynnetty erilaisten symbolisten ja poliittisten merkitysten viestimiseksi yleisölle. Afgaaninaisen mediatilaan astumisen taustoja ja mahdollisuuksia arvioidaan kirjallisuuden avulla, joka tarjoaa näkökulmia median yhteiskunnallisen aseman, sukupuolen voimadynamiikan ja afgaaninaisen kohtaaman eriarvoisuuden ymmärtämiseksi. Aineistoon valituille BBC:n artikkelien teksti- ja kuvaosuuksille suoritetaan laadullinen sisällönanalyysi tarkastelemaan ja analysoimaan uutisoinnin luonnetta ja afgaaninaisen representaatioita tarkemmin. Tutkimuksen aineisto on rajattu koskemaan uutisointia konfliktin puhkeamistilanteesta ja siitä viisi kuukautta eteenpäin. Uutisointi afgaaninaisista valitun ajanjakson sisällä keskittyy näiden ruumiillisuuteen ja kokemuksiin tilassa, joka on tiukasti rajoittunutta ja valvonnan alaista. Vaikka ajallisesti suppean aineiston voidaan nähdä edustavan hyvin rajallista uutisointia konfliktin puhkeamisen jälkeisestä tilanteesta maassa ja naisen representaatiosta, voi siinä nähdä merkkejä pyrkimyksistä monipuolisen naiskuvan rakentamiselle. Artikkeleissa esiintyneet naiset ovat erilaisista taustoista ja erityyppisiä toimijoita. Aineiston ja teorian pohjalta muodostuu lopulta viisi eri teemakokonaisuutta, jotka nimetään vallan, kehojen ja transnationaalisiksi tiloiksi sekä toiseuttamiseksi ja vastarinnaksi. Teemaluokissa tiivistyvät ne aihepiirit, joiden mukaan afgaaninaista tavallisesti käsitellään mediassa. Samalla muodostuu kuva siitä tilallisesta todellisuudesta, jossa afgaaninainen pääsee osallistumaan mediaan. Monipuolisen naiskuvan ja konfliktisensitiivisen uutisraportoinnin muodostamisen yhteydessä käsillä on mielenkiintoinen poliittinen tasapainottelu, jonka yhtenä merkityksenä voidaan nähdä myös aikaisemmista stereotypioista irtaantuminen. Median uutisointityyleihin liittyy kuitenkin vahvasti se, miten asioita on käsitelty aikaisemmin. Representaatioiden laajempaa merkitystä pohdittaessa voidaan esittää kysymys siitä, mikä on kyllin hyvä representaatio ja onko sitä mahdollista luoda, jos siihen liittyy edes osittain toisen puolesta puhuminen.