Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Hyvärinen, Ada-Maaria"

Sort by: Order: Results:

  • Hyvärinen, Ada-Maaria (2019)
    Sanojen vektoriesityksiä käytetään moniin luonnollista kieltä käsitteleviin koneoppimistehtäviin, kuten luokitteluun, tiedonhakuun ja konekääntämiseen. Ne ilmaisevat sanat tietokoneelle ymmärrettävässä muodossa. Erityisen hyödyllinen tapa esittää sanat vektoreina on esittää sanat pisteinä jatkuvassa sana-avaruudessa, jolla on joitakin satoja ulottuvuuksia. Tällaisessa mallissa samankaltaiset sanat sijaitsevat avaruudessa lähekkäin, ja sanavektorien erotukset kuvaavat sana-analogiasuhteita, jos vektorit on tuotettu siihen tarkoitukseen luodulla neuroverkolla. Pelkästään tällaisia vektoreita katsomalla saadaan tietää jotakin sanan merkityksestä ja muodosta. Perinteisesti sanavektoreita opettaessa on käsitelty opetusaineiston sanat erillisinä merkkijonoina. Englannin kielessä tämä on usein toimiva menetelmä. Suomen kieli taas on vahvasti taivuttava, joten myös sananmuodot sisältävät paljon informaatiota. Osa informaatiosta menee hukkaan, jos sanat opetetaan kokonaan erillisinä. Lisäksi malli ei osaa yhdistää kahta saman sanan sanamuotoa toisiinsa. FastText-mallit ratkaisevat taivuttamisen ja johtamisen tuomat ongelmat hyödyntämällä tietoa sanojen sisältämistä alimerkkijonoista. Vektoriesitysmalli opetetaan siis paitsi sanojen, myös niiden sisältämien lyhyempien merkkijonojen perusteella. Tämän takia fastText-mallin voisi ajatella toimivan hyvin paljon taivuttavilla kielillä, kuten suomella. Tässä tutkielmassa on haluttu selvittää, toimiiko fastText-menetelmä hyvin suomen kielellä. Lisäksi on tutkittu, millä parametreilla malli toimii parhaiten. Tutkielmassa on kokeiltu erilaisia alimerkkijonojen pituuksia ja sanavektorin kokoja. Mallin laatua voidaan testata semanttista samankaltaisuutta mittaavilla aineistoilla sekä sana-analogiakyselyillä. Semanttista samankaltaisuutta mittaavissa testeissä tutkitaan, ovatko samaa tarkoittavat sanat lähekkäin vektoriavaruudessa. Aineistot pohjautuvat ihmisarvioijien antamiin pisteytyksiin sanojen samankaltaisuudesta. Sana-analogiatesteissä kokeillaan, onnistuuko malli löytämään analogiaparista puuttuvan sanan vektorilaskutoimituksen perusteella. Analogia-aineistot koostuvat sanapareista, jotka ovat tietyssä analogiasuhteessa keskenään. Analogiat voivat liittyä sanan merkitykseen, kuten ``mies ja nainen'' tai muotoon, kuten ``positiivi ja komparatiivi''. Tutkielmaa varten käännettiin suomeksi kaksi englannin kielellä usein käytettyä datasettiä: semanttista samankaltaisuutta mittaava WS353 ja sana-analogioita sisältävä SSWR, jonka käännöksestä käytetään nimeä SSWR-fi. Käännöksissä huomioitiin se, että monet datasettien sanat eivät käänny suomeen yksikäsitteisesti. SSWR-fi-datasetistä ongelmalliset sanat poistettiin, WS353-datasetin rinnalle taas tehtiin erillinen lyhennetty datasetti WS277-josta ongelmalliset sanat on poistettu. Tutkielmassa havaittiin, että alimerkkijonojen käyttäminen on hyödyllistä suomen kielen käsittelyssä. Semanttista samankaltaisuutta mittaavien testien mukaan mallin laatu parani alimerkkijonojen ansiosta. Sana-analogiatesteissä alimerkkijonojen käyttäminen paransi muotokyselyissä onnistumista, mutta huononsi merkityskyselyissä onnistumista. Tämä johtunee siitä, että muotokyselyt perustuvat sanojen taivuttamiselle ja johtamiselle, mutta merkityskyselyissä sananmuodoilla ei ole juuri väliä.