Browsing by Author "Kabata, Laura"

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää oppilaiden kiinnostusta lisäävä jätevedenpuhdistusta käsittelevä opetusmateriaali yläkoulun kemian opetukseen. Opetusmateriaalin tavoitteena oli lisätä oppilaiden kiinnostusta kemiaan ja samalla täyttää kemian perusopetuksen keskeisiä tehtäviä eli tuoda esille kemian ja teknologian merkitys jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa, antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja tehdä jokapäiväisiä valintoja muun muassa ympäristöön liittyvistä asioista sekä ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään. Ongelmalähtöinen opetus on tehokas tapa motivoida oppilaita ja lisätä kemian kiinnostavuutta. Se parantaa kemian esitystaitoja ja kehittää ryhmätyötaitoja, Lisäksi ongelmalähtöinen oppiminen aktivoi oppilasta ja mahdollistaa toimimisen kuin oikea tutkija. Se avulla oppilas voi harjoitella tärkeitä ongelmanratkaisun taitoja. Ongelmalähtöisen opetuksen käyttö kouluissa on melko vähäistä, vaikka sitä käytetään laajasti esimerkiksi lääketieteen opetuksessa, jossa sen käyttö on alkanut 1960-luvulla. Jätevedenpuhdistuksen konteksti sopii hyvin kemian opettamiseen Science-Technology-Society-Environment-näkökulmasta. STSE-opetuksessa tehdään oppilaille näkyväksi luonnontieteiden, teknologian, yhteiskunnan ja ympäristön välillä olevat merkitykselliset yhteydet. Näiden suhteiden ymmärtäminen auttaa näkemään tieteiden onnistumisia, mikä lisää kiinnostusta luonnontieteitä kohtaan. Opetusmateriaali toteutettiin verkkosivustona. Verkkosivustona julkaistu materiaali on kaikkien käytössä ja se tarjoaa oppilaille kattavan tietopaketin jätevedenpuhdistuksesta, jota voi käyttää ongelmalähtöisen opetuksen itseopiskelumateriaalina. Opettajia varten sivustolle tehtiin oma osuus, joka käsittelee ongelmalähtöistä opetusta. Verkkosivuille on helppo liittää esimerkiksi videoita tukemaan kiinnostusta Tutkimus raportoitiin kolmessa osassa, ja se jakautui teoreettiseen ja empiiriseen ongelma-analyysiin, kehittämisprosessiin ja kehittämistuotokseen. Tutkimus alkoi ongelma-analyysillä. Empiirisen ongelma-analyysin perusteella todettiin jätevedenpuhdistuksen opetuksen olevan aihe, jota yläkoulussa opetetaan oppikirjojen perusteella vaihtelevasti. Teoreettisessa ongelma-analyysissä tutustuttiin jätevedenpuhdistukseen, verkko-opetukseen ja tutkimuksen kannalta olennaisiin opetuksen teorioihin, kuten kiinnostus, ongelmalähtöinen oppiminen ja STSE. Ongelma-analyysien pohjalta kehittämistutkimukselle luotiin tavoitteet. Toinen vaihe oli kehittämisprosessi, jossa kuvattiin kehittämisprosessin eteneminen ja siinä tehdyt kehittämispäätökset. Kolmas vaihe oli kehittämistuotos, jossa esiteltiin kehittämisprosessin aikana suunniteltu ja tehty materiaali. Opetusmateriaali julkaistiin verkko-osoitteessa http://jatevedenpuhdistus.wordpress.com/. Materiaali arvioitiin kyselyllä toteutetun laadullisen tapaustutkimuksen avulla. Tutkimuksen kohteena olivat kemian opettajat. Linkki kehitettyyn verkko-opetusmateriaaliin ja kyselyyn lähetettiin opettajille sähköpostilistan kautta. Kahdeksan opettajaa vastasi kyselyyn, jossa selvitettiin oppilaiden kiinnostusta kehitettyyn materiaaliin. Kehittämistuotosvaiheessa tehty opetusmateriaalin arviointi osoitti, että jätevedenpuhdistuksessa oppilaita kiinnostaa se, että jätevedenpuhdistus liittyy jokapäiväiseen elämään, on konkreettista ja sillä on positiivisia vaikutuksia ympäristöön. Ongelmalähtöisen opetuksen kiinnostavuutta lisäsi sen tuoma vaihtelu perinteiseen opetukseen, tehtävän avoimuus ja se että saa itse aktiivisesti toimia. Verkkosivuston kiinnostavuuteen vaikutti ulkoasu ja selkeys.