Browsing by Author "Kujala, Ingaliina"

Tutkimuksessa selvitettiin peruskouluikäisten motivaatiota matematiikassa ja erityisesti tietokoneiden vaikutusta oppilaiden motivaatioon. Tutkimuksella oli kolme tavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, mitä lisäarvoa tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen tuo opetukseen ja opiskeluun. Toiseksi pyrittiin selvittämään, millä tavalla oppilaat kuvailevat motivoitumistaan matematiikan opiskeluun ja kolmanneksi millaiset matemaattiset harjoitteet ovat oppilaiden mielestä motivoivia. Tutkimus oli tapaustutkimus, jossa käytettiin tutkimusmenetelminä kyselyä, havainnointia, haastattelua ja videointia. Tutkimus toteutettiin yhdessä yläkoulussa tammikuussa 2013. Empiirisen osuuden ensimmäisessä vaiheessa otantana oli 78 oppilasta 7.–9. luokilta ja toisessa vaiheessa yhden 7. luokan 23 oppilasta. Ensimmäiseen vaiheeseen liittyi pelkkä kysely. Toisessa vaiheessa oppilaat tekivät tietokoneella GeoGebra-tehtäviä ja oppikirjan demotehtäviä. Opettajan kannalta tietotekniikka voi mahdollistaa sekä yksittäisen oppilaan että koko luokan suoritusten seuraamisen. Opettaja pystyy oppilaiden suoritustietojen perusteella tekemään johtopäätöksiä, missä asioissa koko luokka tarvitsee harjoitusta ja mitkä asiat ovat yksittäisille oppilaille vaikeita. Jotta opettajalle tarkoitetut seurantatyökalut olisivat hyödyllisiä, niiden täytyisi olla mahdollisimman helppokäyttöisiä ja keskittyä opettajalle hyödyllisiin tietoihin. Tulosten mukaan suurin osa 7. luokan oppilaista suhtautui myönteisesti tietokoneiden käyttämiseen matematiikan tunneilla, ja he halusivat käyttää tietokonetta joko jokaisella oppitunnilla tai muutaman kerran jakson aikana. Vähän yli neljäsosa oppilaista koki tietokoneiden käyttämisen vaikeana, mutta hekin suhtautuivat kuitenkin myönteisesti tietokoneiden käyttämiseen. Tietokoneiden käyttämistä olisi voinut helpottaa erillinen hiiri ja parempi perehtyminen GeoGebra-ohjelman käyttöön. Osa oppilaista kertoi, että tietokoneiden käyttö vaikutti positiivisesti oppimiseen, koska heidän täytyi keskittyä enemmän ja tietokoneet mahdollistivat opeteltavien asioiden monipuolisen käsittelyn. Tietokoneiden käyttö oli oppilaiden mielestä hauskaa ja toi vaihtelua oppitunneille. Tunneilla, jolloin tietokoneet olivat käytössä, vallitsi innostunut ilmapiiri ja osa oppilaista kertoi työrauhan olevan hyvä. Jos oppilas piti tietokoneiden käyttämistä hauskana, sillä oli suora yhteys siihen, että hän halusi myös käyttää tietokonetta. Tulosten mukaan oppilaat pitävät matematiikkaa hyödyllisenä ja tärkeänä, mutta tylsänä oppiaineena. Suurin osa oppilaista liitti itseensä myönteisiä kuvauksia, kun he pohtivat, millaisia ovat matematiikan opiskelijoina. Seitsemällä 7.-luokkalaisella voitiin havaita jonkinlaista henkilökohtaista kiinnostusta matematiikkaan, ja yhdeksän oppilaan voidaan sanoa kokeneen jonkinlaista tilannekohtaista kiinnostusta matematiikassa. Oppilaat pitivät sekä demo- että GeoGebra-tehtäviä hyödyllisinä, mutta demotehtäviä pidettiin pääosin helpompina ja kiinnostavampina kuin GeoGebra-tehtäviä. Jos oppilas koki tehtävät sekä helpoiksi että mielenkiintoisiksi, hän halusi tehdä niitä enemmän. Yleensä ottaen oppilaat kertoivat pitävänsä matematiikan tehtävistä, joissa saa käyttää luovuutta, mutta myös tehtävistä, joissa kerrotaan vaiheittain, kuinka edetään. Tietokoneella oppilaat haluaisivat tehdä tehtäviä, joissa saa käyttää luovuutta, mutta muutoin tehtävät saavat olla sekä helppoja että vaikeita. Tutkimuksessa käytettiin kasvonilmeiden tulkitsemiseen soveltuvaa FaceReader-ohjelmaa. Ohjelman soveltaminen luokkahuonetilanteessa osoittautui kuitenkin haasteelliseksi. Jotta ohjelmasta saataisiin luotettavaa tietoa, tutkimusolosuhteiden optimointiin täytyy kiinnittää erityistä huomiota.