Browsing by Author "Luostari, Tanja"

Opetus voidaan kokea relevantiksi kolmella relevanssiteorian tasolla: henkilökohtainen, yhteiskunnallinen ja ammatillinen taso. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on vastata kolmesyklisen kehittämistutkimuksen avulla kolmeen tutkimuskysymykseen, jotka ovat 1. Minkälainen tarve nykyhetkellä on lääkekemian kontekstiin pohjautuvilla oppilastöillä? 2. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon relevantin lääkekemian oppilastyön suunnittelussa? 3. Minkälainen on opiskelijoiden mielestä relevantti kokeellinen lääkekemian työ ja millä tasoilla he kokevat lääkekemian kontekstissa toteutetun oppilastyön relevantiksi? Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen etsittiin vastausta empiirisellä ongelma-analyysillä, joka suoritettiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa kartoitettiin kyselytutkimuksen avulla 17 lukiolaisen käsitystä siitä, minkälainen on relevantti lääkekemian oppilastyö. Kyselytutkimuksen vastaukset analysoitiin teoreettisella sisällönanalyysillä. Kyselytutkimuksen jälkeen tehtiin oppikirja-analyysi, jossa kartoitettiin, miten paljon lääkekemia-aiheisia oppilastöitä uuden lukion opetussuunnitelman 2015 mukaisissa oppimateriaaleissa on jo valmiiksi. Oppikirja-analyysin aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Teoreettisella ongelma-analyysilla vastattiin toiseen tutkimuskysymykseen. Siinä kartoitettiin aiempaa tutkimusta kokeellisuudesta ja tutkimuksellisuudesta opetusmenetelmänä sekä relevanssiteoriasta. Lisäksi teoreettisessa ongelma-analyysissä esiteltiin kemian aihealuetta, emulsioiden kemiaa, jota tutkielmassa kehitettävä oppimateriaali käsittelee. Kolmanteen tutkimuskysymykseen haettiin vastausta kehittämisprosessissa. Kehittämisprosessin tavoitteena oli luoda relevantti tutkimuksellinen ja kokeellinen oppilastyö lääkekemian kontekstissa. Ensimmäinen kehittämistuotos luotiin empiirisen ja teoreettisen ongelma-analyysin pohjalta. Tämä kehittämistuotos arvioitiin tapaustutkimuksessa, johon osallistui 8 lukiolaista. Tapaustutkimuksessa lukiolaiset tekivät oppimateriaalin mukaisesti tutkimuksellisen oppilastyön ja vastasivat sen jälkeen kyselylomakkeeseen. Kyselytutkimuksen tulokset analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Ensimmäisen tapaustutkimuksen jälkeen kehittämistuotosta muokattiin tapaustutkimuksen tulosten sekä relevanssiteorian pohjalta tutkimuksen tavoitteiden suuntaisiksi. Näin syntynyt uusi kehittämistuotos arvioitiin taas tapaustutkimuksessa, kuten ensimmäinenkin kehittämistuotos. Tapaustutkimuksen tulokset analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Kehittämistuotosta muokattiin toisen tapaustutkimuksen jälkeen tutkimuksen tavoitteiden mukaisesti kohti opiskelijoiden kokemusta relevantista oppilastyöstä. Muokkauksessa käytettiin apuna toisen tapaustutkimuksen tuloksia sekä relevanssiteoriaa. Tutkimuksessa havaittiin, että opiskelijat toivovat kemian opetuksen auttavan heitä pärjäämään ylioppilaskirjoituksissa, saamaan hyvän jatko-opiskelupaikan sekä ohjaavan heidän ammatinvalintaansa. Lisäksi opiskelijat toivoivat, että opetus antaisi heille tietoa kemian teollisuudesta ja kemian merkityksestä ihmiselle. Oppikirjoista ei juuri löydy valmiita oppilastöitä, joiden avulla opiskelijoille voisi esitellä lääkekemiaan liittyviä ammatteja sekä lääketeollisuutta. Relevanttia lääkekemian oppilastyötä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon, kenen kannalta opetuksen halutaan olevan relevanttia ja millä relevanssiteorian tasolla. Tämän tutkimuksen kehittämisprosessi saavutettiin opiskelijoiden henkilökohtaisen relevanssin taso. Ammatillisen ja yhteiskunnallisen relevanssin tasojen saavuttaminen on haastavaa ja niitä pitäisi pyrkiä tuomaan lukion kemian opetuksessa enemmän tietoisesti esille.