Browsing by Author "Manner, Helmiina"

Pienet molekyylit (hapteenit) eivät normaalisti ole antigeenisiä. Niille voidaan tuottaa vasta-aineita liittämällä ne suureen kantaja-molekyyliin, jolloin elimistön immuunipuolustus tunnistaa ne. Vasta-aineita voidaan käyttää molekyylien tunnistamiseen solutasolla (immunosytokemia). Ligniini on luonnon toiseksi yleisin puupolymeeri, joka tukee ja tilkitsee kasvien soluseiniä. Se on lähinnä kolmesta prekursorista muodostuva fenolinen polymeeri, jonka rakenne on epäsäännöllinen ja vaikeasti tutkittavissa oleva. Ligniinin rakennetta voidaan tutkia immunosytokemiallisesti vasta-aineiden avulla. Kirjallisuuskatsauksessa käydään läpi puun ja ligniinin rakennetta, yleisiä hapteenikonjugaattien synteesimenetelmiä, ligniinirakenteita joille on tuotettu vasta-aineita sekä vasta-aineiden käyttöä erilaisten ligniinirakenteiden paikantamisessa eri kasvilajien soluseinissä. Ligniinirakenteita on havaittu eri kasvilajeilla etenkin soluseinän sekundaariseinämässä. Tutkielman kokeellinen osa keskittyy neljän dimeerisen ligniinin malliyhdisteen (hapteenin) proteiinikonjugaattien synteesiin. Valitut hapteenit edustavat yleisimpiä ligniinin rakenneyksiköitä (β-O-4', β-β', β-5'). Aryyliglyseroli-β-aryylieetterit syntetisoitiin nk. Nakatsubon menetelmää käyttäen. Resinolirakenne (β-β') syntetisoitiin entsymaattisesti. Myös β-5'-rakenne yritettiin syntetisoida entsymaattisesti. Hapteenit liitettiin proteiiniin karboksyylihappolinkkeristä aktiivisen esterin kautta. Valmiit hapteeni-proteiini –konjugaatit analysoitiin MALDI-TOF –massaspektrometrialla. Kolme hapteeni-proteiini –konjugaattia syntetisoitiin onnistuneesti. Fenyylikumaraanirakenteen (β-5') proteiinikonjugaatin synteesi ei onnistunut. Sitä voidaan kokeilla tulevaisuudessa mm. Sonogashira-reaktion avulla.