Browsing by Author "Paalanen, Jussi"

On paljon tutkittua tietoa siitä, miten ohjelmistotuotannossa saadaan tuotettua laatua. Korkeaan laatuun tähtääminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys: tutkijan kokemuksen mukaan IT:n ja liiketoiminnan rajapinnassa tehdään toistuvasti päätöksiä, joiden myötä laadun ideaaleista joustetaan. Lisäksi laatuun saattavat vaikuttaa tiedostamatta tehdyt ratkaisut ja matkan varrella kohdatut yllätykset. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa laatua haastavia ilmiöitä ohjelmistotuotannon päätöksenteossa ja tuoda siten uutta näkökulmaa alalla laadusta käytävään keskusteluun. Konkreettisina tavoitteina oli tunnistaa ja käsitteellistää kyseisiä ilmiöitä ja selvittää niiden esiintyvyyttä valikoiduissa ohjelmistotuotannon viitekehyksissä. Tutkimuksen tietoperusta muodostettiin laatua, IT:n hallinnointia ja päätöksentekoa käsittelevästä kirjallisuudesta sekä seuraavista ohjelmistotuotannon viitekehyksistä: ISO/IEC 250nn -laatustandardisarja SQuaRE, COBIT, IT4IT, TOGAF, SWEBOK, PMBOK. Tutkimuksen menetelmälliseksi lähtökohdaksi valittiin laadullinen tutkimusote. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta pitkään IT-alalla eri tehtävissä työskennellyttä asiantuntijaa. Menetelmänä hyödynnettiin teemahaastattelua, ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Analyysin tuloksena löydettiin joukko laatua haastavia ilmiöitä, jotka käsitteellistettiin ja ryhmiteltiin kahdeksaksi kokonaisuudeksi: niukkuus, tiedon määrä ja laatu, tekninen velka, ulkoisen ympäristön muutos, tietojärjestelmän kriittisyys, tulevaisuudenkestävyys, omistajuus ja proaktiivisuus sekä kognitiiviset vinoumat. Käsitteiden muodostamisessa ja tulosten syventämisessä hyödynnettiin ilmiöihin liittyvää kirjallisuutta. Jälkimmäisessä vaiheessa käsitteitä peilattiin ohjelmistotuotannon viitekehyksiin. Keskeinen tulos oli, että työn arjessa kohdataan ohjelmistotuotannon laatuun vaikuttavia ilmiöitä, joita valitut viitekehykset eivät tunnista. Erityisesti tekninen velka ja kognitiiviset vinoumat ovat laajalti tunnettuja ja tutkittuja ilmiöitä, joita tarkastelun kohteeksi valituissa viitekehyksissä ei kuitenkaan käsitellä. Tutkimus toimii yhdenlaisena alkukartoituksena laatua haastaviin ilmiöihin ohjelmistotuotannon päätöksenteossa. Sen tuloksia voidaan hyödyntää IT:n ja liiketoiminnan yhteistyön tukena. Jatkotutkimusehdotuksena esitetään muun muassa löydettyjen ilmiöiden tarkastelemista syvemmin omina kokonaisuuksinaan.