Browsing by Author "Purmonen, Noora"

Tämän tutkielman tarkoituksena on esittää ja havainnoida tapoja, joilla tilastollista epävarmuutta voidaan selittää ja visualisoida. Erityisesti kohdeyleisönä tilastollisen epävarmuuden viestinnällä ovat lukijat, joilla ei ole juurikaan aiempaa kokemusta tilastollisista käsitteistä tai menetelmistä. Sovelluskohteena näiden visuaalisten viestinnän menetelmien esittämisessä on hyödynnetty COVID19-aineistoja. COVID19-tartuntataudin viestinnässä kohdeyleisöjä on ollut hyvin erilaisia, mutta esimerkiksi koko Suomen väestöä koskevassa viestinnässä epidemian etenemisestä olennaista on ollut nimenomaan viestintä kohdeyleisölle, joka ei koostu alan asiantuntijoista. Tutkielma pohjautuu vuoden 2020 COVID19-aineistoihin ja tartuntatautitilanteeseen, jolloin väestön keskuudessa ei vielä juurikaan ollut kehittynyt immuniteettia taudille. Tutkielman alussa esitellään SEIR-tartuntatautimalli, jossa kuvataan epidemian kehittymistä väestössä neljän eri tartuntatautivaiheen kautta. SEIR-mallia on hyödynnetty myös COVID19-mallinnuksessa epidemian alkuvaiheessa, sillä COVID19 ajateltiin käyttäytyvän epidemiana samoin näiden neljän vaiheen osalta. Mallin esittelyn lisäksi on hieman pohdittu, kuinka mallissa käytössä olevat parametrit, kuten perustarttuvuusluku, vaikuttavat epidemiatilanteen kehittymiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen COVID19-mallinnusta on myös esitelty SEIR-mallin ja tartuntamäärien kehittymisen näkökulmasta vuoden 2020 alkupuolella. Tässä on tuotu esille myös vuonna 2020 käytössä olleiden yksilöiden välisten kontaktien määrää alentavien rajoitusten vaikutusta epidemiatilanteeseen tarttuvuusluvun kautta. Tilastollisen epävarmuuden osalta tässä tutkielmassa on keskitytty tilastollisen epävarmuuden syihin, sillä epävarmuus voi olla peräisin hyödynnettävien tietojen puutteesta tai niiden sattumanvaraisuudesta. Taustalla vaikuttavien syiden ymmärtäminen on olennaista kokonaiskuvan ja sen osien selittämisessä ja havainnoimisessa. Tutkielmassa pohditaan erityisesti COVID19-mallinnuksessa ja sen tartuntojen testaamisessa esiintyvää epävarmuutta. Lisäksi tutkielmassa paneudutaan tilastollisen epävarmuuden esittämiskeinoihin, kuten otantaan liittyvään keskihajontaan tai -virheeseen sekä luottamusväleihin, sekä myöhemmin muun muassa näiden käsitteiden visualisointiin ja viestintään. Tilastollisen epävarmuuden viestintää esitetään erityisesti erilaisten visuaalisten kuvaajien, kuten laatikko-janakuvaajien ja sirontakaavioiden, kautta pohtien samalla eri kuvaajien hyötyjä tai haasteita. Tutkielman loppupuolella perehdytään vielä viestinnän näkökulmasta kuvaajien tulkintaan vaikuttaviin seikkoihin sekä epävarmuuden viestinnän päämääriin esimerkiksi viestinnästä syntyvän luottamuksen tai tunteiden kautta. Lopuksi kootaan vielä tilastollisen epävarmuuden visuaalisen esittämisen mahdollisia haasteita, jotka voivat johtua esimerkiksi kohdeyleisön tekemistä tulkinnoista tai epäolennaisten kuvaajien hyödyntämisestä.