Browsing by Author "Rand, Camilla"

MAL-sopimukset ovat Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen ja valtion välille solmittuja sopimuksia, jolla pyritään edistämään kaupunkiseututasoista strategista suunnittelua ja osapuolien välistä yhteistyötä. MAL-sopimuksiin on liitetty myös erilaisia valtion rahoituksia ja avustuksia liikenneinvestointeihin ja asunnontuotantoon liittyen. Ainoa täysin suoraan MAL-sopimuksesta tuleva rahoitus on MAL-raha, joka on leikattu suoraan perusväylänpidon määrärahasta. MAL-rahalla rahoitetaan pieniä kustannustehokkaita liikennehankkeita, joiden vaikutusten on tarkoitus olla tehokkaita ja laaja-alaisia seudullisten tavoitteita edistäviä. Tutkielma käsittelee maankäytön, asumisen ja liikenteen eli MAL–sopimusmenettelyn ja sopimuksiin liittyvien hankkeiden vaikuttavuutta. Tarkastelu keskittyy erityisesti sopimuskauteen 2016-2019.Pyrin muodostamaan kokonaiskuva siitä, miten MAL-sopimukset ja MAL-sopimuksiin liittyvät hankkeet edistävät kaupunkiseutujen kehitystä kohti tavoitteita ja toimivat yhteistyön työkaluna. Lisäksi tarkastelun huomio kiinnittyy erityisesti pienien kustannustehokkaiden liikennehankkeiden vaikuttavuuden arviointiin. Tämän tutkielman tulokset osoittavat, että MAL-sopimusmenettely on todettu toimivaksi kaupunkiseututasoisen suunnittelun edistäjäksi antaen vahvistusta aihepiirin aiemmalle tutkimukselle. Sopimusmenettely on kuitenkin varsin uusi työkalu seudullisessa suunnittelussa ja kehitystarpeita on vielä runsaasti. Tunnistettuja kehitystarpeita ovat muun muassa yhteisymmärrys tavoitteita edistävistä toimenpiteistä, osapuolien aito sitoutuminen ja sopimusmenettelyn jatkumisen turvaaminen. Haastateltujen asiantuntijoiden mukaan MAL-sopimuksiin liittyvien hankkeiden tulee olla vaikuttavuudeltaan sellaisia, jotka edistävät seudullisia tavoitteita. Isot valtion avustamat liikenneinvestoinnit nähtiin tärkeäksi seutujen kehittymisen kannalta ja niiden kirjaamista sopimuksiin pidetään tärkeänä. Suuremmat investoinnit ovat merkittävä osa strategista seudullista kuvaa, sillä niillä on myös suuri merkitys seudun muun maankäytön kehittymisen kannalta. Pienten kustannustehokkaiden liikennehankkeiden vaikutus seudullisiin tavoitteisiin on koettu vähäiseksi, eikä hankekokonaisuutta pidetty varsinaisena työkaluna tavoitteiden edistämiselle. Jotta rahoituksen käyttö ei olisi perusteetonta, MAL-raha tulee suunnata kuitenkin sellaisiin hankkeisiin, mitkä vievät oikeaan suuntaan. Tärkeimpänä MAL-rahan ominaisuutena pidettiin sitä, että se sitouttaa osapuolet yhteistyöhön. Se, että rahoitus tulee suoraan perusväylänpidon määrärahasta, syö hankkeilta vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden kannalta olisi tärkeää pystyä suuntamaan MAL-rahoitusta myös kuntien katuverkolle. Toisaalta voidaan vain hyväksyä olemassa olevat reunaehdot ja pyrkiä mahdollisimman suureen vaikuttavuuteen niiden puitteissa. Tällöin MAL-rahan ensisijaisena tarkoituksena voidaan pitää osapuolien sitouttamista yhteistyöhön.