Browsing by Author "Rand, Heidi"

Persoonallisuusteoreettiselta pohjalta tehty kyselylomake PRF, Personality Research Form, tutkii ihmisen persoonallisuuden ulottuvuuksia. PRF on tällä hetkellä Suomessa käytetyin persoonallisuustesti, jota käytetään useilla psykologian sovellusalueilla. Tutkimuksessa käytetty aineisto on peräisin Psykologien Kustannus Oy:n rekisteristä, ja aineisto on kerätty Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) vuosina 2002-2008. Viime vuosina on huomattu, että PRF toistaa tilastollisesti melko hyvin viiden faktorin mallin, Big Five –persoonallisuusmallin, ulottuvuudet; ekstroversion, neuroottisuuden, tunnollisuuden, miellyttävyyden ja avoimuuden. Mittausinvarianssilla tarkoitetaan tilastotieteessä mitta-asteikkojen taustalla olevien rakenteiden samankaltaisuutta eri ryhmien välillä. Jos rakenteet eivät taustamuuttujaryhmissä vastaa toisiaan, ryhmien välisiä vertailuja ei voida luotettavasti tehdä, koska tällöin ei voida tietää, onko kyseessä todellinen ero ryhmien välillä vai ero mitta-asteikkojen rakenteessa. Ilmiöiden taustalla olevien latenttien faktoreiden rakenteita voidaan tutkia esimerkiksi konfirmatorisella faktorianalyysilla. Tässä tutkimuksessa on ensimmäiseksi tarkasteltu eksploratiivisen faktorianalyysin avulla, onko suomenkielisestä PRF:stä löydettävissä tilastollisesti toistettavissa oleva faktorirakenne. Lisäksi on tutkittu, voidaanko löytynyt rakenne nimetä Big Five –persoonallisuusteorian ulottuvuuksien mukaisesti. Tämän jälkeen konfirmatorista faktorianalyysia hyödyntäen on tutkittu, ovatko miesten ja naisten vastausten faktorirakenteet samanlaisia, ts. onko faktorirakenne invariantti sukupuolen suhteen. Kuten monissa kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, myös suomenkielisestä PRF:stä on löydettävissä viisi latenttia ulottuvuutta, jotka voidaan nimetä Big Five –persoonallisuusteorian mukaisesti. Invarianssitutkimuksessa käytettiin moniryhmäfaktorianalyysia, jossa vertaillaan teoreettista mallia havaittuun malliin kahdessa tai useammassa ryhmässä. Asteittain rajoittamalla parametreja saatiin tulokseksi, että sekä heikko että vahva invarianssi toteutuvat aineistossa. Näin ollen miesten ja naisten vastausten faktorirakenteet ovat riittävän samankaltaisia jatkoanalyysien tekemistä varten.