Browsing by Author "Rasa, Tapio"

Lukiolaisten käsityksiä luonnontieteellisen tiedon luonteesta tutkittiin kahdeksan teemahaastattelun keinoin. Aineistosta pyrittiin havaitsemaan ja tyypittelemään opiskelijoiden käsityksiä luonnontieteellisen tiedon varmuudesta ja varmuuden tunnistamisesta, pysyvyydestä ja muuttuvuudesta sekä subjektiivisuudesta ja objektiivisuudesta. Tutkimuksen taustalla on aiempien tieteellisen tiedon luonteeseen liittyvien käsitysten tutkimus sekä tällaisten tutkimusten sisältämä käsitys luonnontieteellisen tiedon piirteistä. Opiskelijat näkivät luonnontieteellisen tiedon yleisesti ottaen varmana ja induktiivisesti todistettuna. Tieto samastettiin luonnon säännönmukaisuuksien tunnistamiseen, missä kokeiden merkitys on varmistaa ilmiön toistuvuus. Tiedon varmuuden ideaali saatettiin myös problematisoida, jolloin tieto voitiin nähdä luonteeltaan tentatiivisena. Esimerkiksi Bohrin atomimalli nähtiin ”tutkittuna tietona” pikemminkin kuin ilmiöitä selittävänä mallina. Tieteellinen tieto nähtiin luonteeltaan muuttuvana ja ainakin periaatteessa epävarmana. Tiedon nähtiin muuttuvan ensisijaisesti tarkemmaksi ja paremmaksi. Teorioiden nähtiin myös muuttuvan tiedoksi. Tieteellisen tiedon muutokset liitettiin kehittyvään mittausteknologiaan ja uusien ilmiöiden tunnistamiseen. Opiskelijat eivät juuri osanneet esittää esimerkkejä tieteellisen tiedon muutoksista. Tyypillisin esimerkki oli kopernikaaninen vallankumous. Tieteellinen tieto nähtiin lähinnä objektiivisena, eikä tulkinnan, taustateorioiden tai inhimillisen ajattelun vaikutusta tieteeseen useimmiten tunnistettu. Tieteellisen tutkimuksen katsottiin usein olevan suoraviivaisessa yhteydessä yhteen objektiiviseen todellisuuteen. Toisaalta esimerkiksi Bohrin atomimalli tiedostettiin epätäydelliseksi ja ihmisen tarpeisiin luoduksi. Lisäksi havaittiin opiskelijoiden olevan kykeneviä käymään abstraktin tason keskustelua luonnontieteellisen tiedon luonteesta ja esittämään perusteluja käsityksilleen. Tieteen luonteeseen liittyvän opetuksen ja oppimisen tutkimuksessa on jo pitkään painotettu episteemisten tarkastelukulmien merkitystä osana tiedeopetusta. Yhdyn tutkimukseni perusteella tähän huoleen. Tiedeopetuksen tulee sisältää tieteellisen tiedon luonteen käsittelyä, jotta opiskelijoiden riittävä tieteellinen lukutaito voidaan taata.