Browsing by Author "Vahlberg, Kaisa Liina"

Luonnon monimuotoisuus heikkenee nopeammin kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Koska maankäyttö on luontokadon suurin uhanalaisuusajuri, kunnilla on oltava tärkeä vastuu luontokadon torjumiseen tähtäävässä työssä. Ollakseen ekologisesti kestävää maankäytön suunnittelu tulee toteuttaa lieventämishierarkian mukaisesti, mikä tarkoittaa, että luontohaittoja tulee ensisijaisesti välttää, sitten lieventää tai kunnostaa ja viimeisenä vaihtoehtona kompensoida. Ekologisessa kompensaatiossa (biodiversity offsetting) ihmistoiminnan aiheuttamia luontohaittoja hyvitetään toisaalla, jotta luontoarvojen kokonaistila ei heikenny. Oikealla tavalla ja vasta lieventämishierarkian viimeisenä vaihtoehtona toteutettuna ekologinen kompensaatio voi tukea luonnon monimuotoisuuden kokonaisheikentymättömyyden (No Net Loss of Biodiversity) saavuttamista, jolla tarkoitetaan, että luonnon monimuotoisuuden tila ei heikkene lainkaan nykyisestä tai jopa paranee. Ekologisen kompensaation laskentaa varten määritettävät luontoheikennysten ja -hyvitysten määrät arvioidaan Suomessa tällä hetkellä BOOST-tutkimushankkeen ja Suomen ympäristökeskuksen (2023) määrittelemien numeeristen luontotyyppien arviointimittaristojen mukaisesti. Vaikka osa Suomen kunnista ja kaupungeista on jo lähtenyt edistämään kompensaatiomenettelyn käyttöönottoa, sen laajemmaksi jalkauttamiseksi osaksi kuntakaavoitusta vaaditaan vielä yhä monipuolisempia ja kustannustehokkaampia toteutustapoja. Vastauksena tähän tarpeeseen tutkielmassa pyrittiin ensimmäistä kertaa selvittämään ekologisen kompensaation paikkatietopohjaisen toteutuksen mahdollisuuksia ja soveltamaan menetelmää osaksi työn kohdealueena toimivan Sipoon kunnan maankäytön suunnittelua. Tutkielmassa tarkasteltiin kahdella eri resoluutiolla (16 ja 96 m) logistisen betaregressioanalyysin keinoin avointen paikkatietoaineistojen kykyä selittää maastoinventointiaineiston kohteille arvioituja puuston ekologisen tilan arvoja. Analyysissa määritettiin parhaan ennusteen tuottava tilastollinen malli, mallin ennustekyky sekä kompensaation hyvityskerroin. Tilastomallin perusteella Sipoon kunnan alueelle tuotettiin metsien ekologisen tilan ennustekartta. Tulokset osoittavat, että ekologisen kompensaation vaatima metsäluontokohteiden ekologisen tilan arviointi voidaan tällä hetkellä toteuttaa Suomen ympäristökeskuksen (2018) Zonation-aineistokokonaisuuden avoimiin paikkatietoaineistoihin perustuen 96 metrin resoluution tarkkuudella ja 87,3 prosentin ennustekyvyllä. Sipoossa metsien ekologisen tilan ennustekarttaa voidaan hyödyntää edistämään kunnan ekologisesti kestävää maankäytön suunnittelua sekä yleis- että asemakaavatasolla. Se voi toimia apuna hyvitysaluepankkien määrittämisessä kunnan alueella sekä ekologisena perusteena kaavoituksen ohjelmoinnissa. Asemakaavahankkeissa ennustetta voidaan käyttää kaava-alueiden ekologisten arvojen tarkasteluun sekä siihen perustuvaan rakentamisen sijoitteluun. Vaikka avointen paikkatietoaineistojen avulla voidaan jo nyt ennustaa metsien ekologinen tila, ekologisen kompensaation paikkatietopohjainen toteutus vaatii osakseen vielä lisää tutkimusta.