Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Vuola, Karoliina"

Sort by: Order: Results:

  • Vuola, Karoliina (2018)
    Fysiikan argumentointia käytetään tiedon esittämiseen ja siihen kietoutuu ymmärrys tieteellisen tiedon luonteesta. Loogisen perusteluketjun lisäksi siinä on olennaista fysiikan sisältötieto liittyen käsitteisiin, niiden relaatioihin, malleihin, kokeisiin ja näiden rajoituksiin. Fysiikan opettajan sisältötieto ja argumentoinnin taidot mahdollistavat loogisesti etenevän laadukkaan opetuksen. Argumentointi on kuitenkin erillinen taitonsa, jota on harjoiteltava ja jossa onnistuminen ei ole itsestään selvää. Tässä työssä selvitettiin fysiikan opettajaopiskelijoiden argumentoinnin taitoja. Tutkimuskysymyksinä olivat: 1. Millaista fysiikan sisältötietoa opiskelijan argumentissa esitetään? 2. Mistä komponenteista opiskelijan argumentti koostuu? 3. Miten argumentin komponentit on linkitetty toisiinsa? 4. Miten argumentin sisältö ja rakenne ovat yhteydessä toisiinsa? Aineistona oli fysiikan sivuaineopiskelijoiden (N=18) kurssitöinään tekemät argumenttikaaviot neljästä kvanttifysiikan aiheesta. Argumentin komponentit oli eritelty kaavion solmuiksi ja komponentit linkitetty toisiinsa vastaten argumentin loogista rakentumista. Aineistolle tehtiin sisällönanalyysi fysiikan tiedon, argumentin komponenttien ja rakenteen näkökulmista: miten relevanttia fysiikan käsitteellistä, relationaalista ja strategista tietoa ja niiden rajoitteita oli tunnistettu, mitä olennaisia argumentin komponentteja oli tunnistettu ja kuinka monimutkainen argumentin rakenne oli. Lopuksi näkökulmista etsittiin mahdollisia yhteyksiä. Parhaiten opiskelijat onnistuivat fysiikan käsitteiden tunnistamisessa. Relationaalinen tieto oli käsitteellistä heikompaa ja strateginen kaikkein heikointa. Parhaiten fysiikan tiedossa onnistuneet menestyivät kaikissa tarkastelluissa kriteereissä kohtalaisen hyvin; toisaalta monissa kaavioissa jokin tiedon osa-alue oli jätetty kokonaan huomiotta. Argumentin komponenttien tunnistaminen oli vaikeaa erityisesti, kun valmista mallia ei ollut. Komponenttien tunnistaminen ja fysiikan tiedossa menestyminen olivat yhteydessä toisiinsa. Argumenttikaavioiden rakenne vaihteli linkittömästä monimutkaisempaan verkkorakenteeseen eikä sillä ollut yhteyttä kahteen ensimmäiseen näkökulmaan. Kaavion rakenteen merkitys onkin mahdollisesti jäänyt opiskelijoille epäselväksi. Argumentoinnissa useimmilla on perustavanlaatuisia ongelmia alkaen fysiikan sisältötiedosta ja sen opetukseen kannattaisi entisestään panostaa.