Browsing by Author "Wahtera, Johanna"

Tässä tutkielmassa käsitellään tapaustutkimuksen kautta käytettävyyttä ja tutkitaan, miten se voidaan huomioida koko ohjelmistokehitysprosessin ajan. Tutkielman kontekstissa käytettävyys tarkoittaa sitä, kuinka tarkasti, tehokkaasti ja miellyttävästi tietty käyttäjä voi määritellyssä käyttökontekstissa käyttää järjestelmää saavuttaakseen tavoitteensa. Käytettävyys mittaa järjestelmän laatua ja hyödyllisyyttä ja siihen panostaminen on ohjelmiston onnistuneisuuden kannalta tärkeää. Tutkielman kohteena oli keskisuuri suomalainen ohjelmistopalveluita tarjoava yritys. Kohdeyrityksen projektit olivat ensimmäisessä vaiheessa pääasiassa 1-5 ohjelmistokehittäjän MVP (\textit{Minimum Viable Product}) -projekteja, mikä tarkoittaa, että niissä pyrittiin toteuttamaan mahdollisimman nopeasti asiakkaan kannalta kaikkien oleellisimmat ominaisuudet. Yritys halusi tietää, miten hyvin käytettävyys tällä hetkellä huomioidaan yrityksen projekteissa ja miten siihen voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota. Motivaationa oli myös käytettävyyden viestintä eri sidosryhmille, kuten asiakkaalle. Tutkimuksen tutkimusongelmaksi muodostui: ”Miten käytettävyys voidaan tuoda kaikille sidosryhmille näkyväksi koko ohjelmistokehitysprosessin ajan?” Tutkimus jakautui kahteen osaan, jossa ensimmäisessä selvitettiin haastattelututkimuksen kautta, millaisia yrityksen nykyiset ohjelmistokehitykseen liittyvät käytänteet ovat, ja millä tavalla käytettävyys niissä otetaan huomioon. Litteroidut haastattelut ja muu aineisto käytiin läpi Grounded Theoryn analyysimenetelmillä avoin ja aksiaalinen koodaus. Tulosten perusteella käytettävyyteen ei kiinnitetty yrityksessä erityistä huomiota, vaan se huomioitiin muun käyttöliittymätyön ohessa ilman ohjeistuksia. Haastatellut kehittäjät pitivät käytettävyyttä tärkeänä mutta kokivat, ettei siihen anneta tarpeeksi aikaa ja ettei siihen ole olemassa virallista prosessia. Käytettävyystestauksen puuttuessa ei ollut varmuutta siitä, millaisia lopulliset ohjelmistot olivat käytettävyydeltään. Projektijohtajat painottivat, että käytettävyyteen panostamista on haastavaa perustella asiakkaille projektien pienen koon ja rajatun käyttäjäkunnan vuoksi. Käytettävyydestä ei yleensäkään juuri keskusteltu asiakkaiden kanssa. Tutkimuksen toisessa osassa näihin ongelmakohtiin tartuttiin suunnittelututkimuksen kautta. Suunnittelututkimuksessa yrityksen ongelmaan rakennetaan ratkaisuartefakti sen tiedon pohjalta, mitä kohdeyrityksestä tiedetään ja toisaalta mitä kirjallisuudessa aiheesta sanotaan. Tässä tutkielmassa artefakti oli opasvihko, johon koottiin haastateltavien mainitsemia käytettävyyden huomioimisen menetelmiä ja lajiteltiin ne eri lukuihin sen mukaan, missä kohtaa ohjelmistokehitysprojektia niitä kannattaa käyttää. Oppaan tarkoituksena oli tuoda käytettävyys näkyväksi paitsi yrityksen työntekijöille myös asiakkaille. Haastattelututkimuksen perusteella on tärkeää, että asiakkaalle kerrotaan käytettävyyden tärkeydestä projektien alussa ja että hänelle selitetään selkeästi, millä eri tavoin käytettävyyttä voidaan parantaa projektin eri vaiheissa. Lisäksi on tiettyjä vaiheita, jotka tulisi aina ottaa huomioon, jos hyvään käytettävyyteen halutaan pyrkiä. Tämän tutkimuksen perusteella mahdollisesti tärkeimpiä näistä ovat loppukäyttäjän tarpeiden hyvä hahmottaminen ja osallistaminen. Oppaalle tehdyn evaluoinnin perusteella nämä ja muut käytettävyyteen vaikuttavat menetelmät tulevat sekä yrityksen että sen asiakkaiden tietoon, jos opas saadaan integroitua yrityksen käytänteisiin. Jos opasta hyödynnetään projektin vaiheiden suunnittelussa alusta alkaen, tulee käytettävyys huomioitua läpi projektin siten, että kaikki osanottajat sen ymmärtävät. Oppaan suunnittelupäätökset ja evaluointitulokset on kuvattu tutkielmassa siten, että niistä on hyötyä vastaavissa tilanteissa, joissa käytettävyyden huomioimista halutaan kehittää.