Browsing by Subject "3D-malli"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2021)Aijala-Metsämonttu volcanogenic massive sulphide ore deposit belongs to Orijärvi regional volcanogenic massive sulphide mineralisation, localised within the schist zone southwestern Finland. Aijala-Orijärvi zone is an island-arc structure formed during the Paleoproterozoic (1895-1891 Ma). The mining operation in Aijala took place in 1949–1958 and Metsämonttu in 1952–1958 and 1964–1974. The Aijala and Metsämonttu deposits were 1 km apart. The main ore types were massive vein-like pyrite, sphalerite, pyrrhotite, chalcopyrite, and galena. The purpose of this thesis was to produce modern geological 3D models of the Aijala and Metsämonttu volcanogenic massive sulphide ore deposits and numerical grade models of the utilised minerals (copper, lead, zinc, silver, and gold) using historical material and to interpret the occurrences and emplacements of precious metals and base metals. In addition, compare the accuracy of the 3D models with digitised historical material. Geological 3D and numerical grade models were created using implicit modelling. Historical data used in this thesis consist of 266 drill holes from Aijala and 274 drill holes from Metsämonttu. Also, 61 mine tunnel maps and 47 cross-sections were used to create the geological models. The Aijala-Metsämonttu volcanogenic massive sulphide ore deposits are in the same stratigraphic zone between the footwall quartz-feldspar-porphyry and hanging wall amphibolite. Sulphide lenses of both deposits are vertically on the south side of the footwall and hanging wall contact. The main host rocks to sulphide ores are skarn and cordierite-gneiss. Several local faults intersect the deposits. The most significant faults displaced overlying blocks to the south in Aijala and to the north in Metsämonttu. The Aijala-Metsämonttu deposit belongs to the Zn-Pb-Cu group. The occurrence style and concentrations of metals vary between deposits. Copper ore is present in Aijala but absent in Metsämonttu, whilst zinc-lead ore is present in Metsämonttu but absent in Aijala. Precious metals occur in both deposits with a companion of base metals. The Metsämonttu deposit is rich in precious metals compared to the Aijala deposit, and the presence of high content of precious metals correlates with the incidence of lead ore. Precious metals concentrations increase from east to west and deeper in Metsämonttu.
-
(2021)Etelä-Pohjanmaalla Kurikassa maaperän rakennettavuusominaisuudet ovat hankalat maaperän mittavien hienoaineskerrostumien vuoksi. Näiden kerrostumien alueellista jakautumista ei tiedetä, joten tämän työn tarkoituksena on toteuttaa maaperästä geoteknisiin pohjatutkimuksiin perustuva alueellinen 3D-malli Kurikan kaupungin rakennuslupaa-arkiston pohjatutkimusaineistoja käyttäen. Pohjatutkimukset koostuvat yksittäisiin rakennuskohteisiin toteutetuista maaperäkairauksista. Aineistona käytettäviä tutkimuskohteita on yhteensä kymmenen ja kairauksia 3D-mallissa on käytössä 112. Pohjatutkimusaineistoista digitoitiin kohde ja kairaus kerrallaan maalajitieto sekä kairauksen kuormitusominaisuudet. Digitointiin käytettiin suomalaisen 3D-Systemsin 3D-Win –ohjelmistoa. 3D-malli toteutettiin Leapfrog Geo® -ohjelmistolla. Mallin ensimmäisessä vaiheessa maaperä jaettiin kahdeksaan yksikköön. Lopullisessa yksinkertaistetussa mallissa maaperän hienoainesyksiköt yhdistettiin yhdeksi yksiköksi. Saatuja malleja verrattiin alueelta olevaan tyyppileikkaukseen. Malleilla arvioidaan millä aineiston resoluutiolla saadaan mallille paras ennustusvoima. 3D-mallien toteutus onnistui. Mallin mukaan alueella on kahdeksan maalajiyksikköä (vanhimmasta nuorimpaan): moreenit, hiekat, siltit, savet, liejusavet, siltit 2, savet 2 sekä pinnassa humus- ja täyttömaat. Useilla mallin yksiköistä (siltit, savet ja liejusavet) on samankaltaiset geotekniset ominaisuudet, joten ne yhdistettiin yhdeksi hienoainesyksiköksi. Yksinkertaistetun mallin yksiköitä verrattiin alueelta olevaan tyyppileikkaukseen. Tyyppileikkauksen sedimenttisarja ja mallin hienoainesyksikkö vastaavat hyvin toisiaan. Tämän työn tulosten perusteella geoteknisiin pohjatutkimuksiin perustuvassa maaperän 3D-mallinnuksessa hienoainesyksiköiden osalta yksinkertaistettu malli on ennustettavuuden kannalta luotettavampi kuin kompleksinen malli.
-
(2023)Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään pohjaveden virtaussuunnat Hyvinkäänkylän vedenottamolle, I Salpausselän ja Hyvinkäänkylän harjun välisiä hydraulisia yhteyksiä ja alueellisten ruhjevyöhykkeiden vaikutusta pohjaveden virtaussuuntiin. Tutkimusalue sijaitsee Hyvinkään pohjavesialueella ja on tärkeä kunnan vesihuollon kannalta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin MODFLOW-virtausmallinnusta, jonka pohjalle luotiin hydrostratigrafinen 3D-malli LeapFrog-ohjelmistolla. Virtausmallinnus toteutettiin Modelmuse-ohjelmistolla. Tulokset osoittavat, että Vantaanjoen pohjoispuolella I Salpausselän ja Hyvinkäänkylän harjun välinen hydraulinen yhteys on olemassa: molemmista virtaa vettä kohti vedenottamoa. Suurin osa vedenottamon vedestä tulee tutkimusalueen pohjoisosasta I Salpausselältä ja Hyvinkäänkylän harjun pohjoisosasta, mutta harjun eteläosasta Vantaanjoen alitse virtaava vesimäärä on huomattava. Lisäksi tulokset osoittavat, että Vantaanjoen eteläpuolisella alueella Hirvisuon-Lammenkorven seudulla I Salpausselän ja Hyvinkäänkylän harjun välillä ei ole virtausmallin perusteella todettavissa hydraulista yhteyttä. Näiden alueiden vedet virtaavat mallin mukaan pääasiassa Vantaanjokeen, mutta vedenottamon pumppausmäärää nostettaessa Hirvisuon-Lammenkorven alueelta virtaa mallin mukaan pieniä määriä pohjavettä vedenottamon suuntaan. Ruhjevyöhykkeen lisääminen virtausmalliin Vantaanjoen ja Hyvinkäänkylän vedenottamon ympäristöön pienensi mallin virhettä, mutta vyöhykkeen paksuus, vedenjohtavuus ja todellinen vaikutus pohjaveden virtaussuuntiin ovat vielä kysymyksiä, joihin vastaaminen vaatii lisätutkimuksia.
-
(2023)Arctic and sub-Arctic areas have significant amounts of carbon dioxide and methane stored in the sediments which can affect the climate change. The role of groundwater in the carbon cycle in the northern regions is not well known. The processes related to the groundwater cycle depend on the structure and composition of the sediment, which in turn are determined by the way the sediment is formed. In this study, the sedimentary structures and the hydrogeological properties of the Haaralamminkangas groundwater system was investigated. The aim was also to obtain more thorough knowledge on the geological processes that have formed the sedimentary structures of the area. Geophysical survey, drilling data, grain size analysis, and water sample analyzes were used as research methods. A sedimentary structure interpretation and 3D model were created from the data. In addition, a conceptual hydrogeological model was produced, which means information about the presence of groundwater in the area, the hydraulic connections of different parts of the groundwatersystem, and how groundwater interacts with surface waters. The 3D model will later serve in the study of the connection between the role of groundwater and the carbon cycle. The sediments of the area was found to consist of Late Weichelian glacial sediments, fine-grained basin sediments, valley delta sand deposits, sandy gravels of the braded river system, and fine-grained flood sediments. The deposits have been formed in the following main events: Late-Weichelian glacial sedimentary processes, rapid accumulation of a sediment load on the bottom of the river valley and fluvial processes. In the study, previously unknown information about the thickness of the sedimentary structures in the study area was clarified. Local gravel layers and a possible buried esker system wich was observed in the study may have an effect on groundwater flow. The ground water system was found to extend beyond its present boundaries and a buried bedrock in the middle of the area divides the aquifer into separate parts, where the surface waters from Puukkosuo end up in. Oulankajoki was found to be seeping into the aquifer. The modeling of the change in the height of the Oulankajoki water level showed that the effect of the spring floods is directed towards the areas of Haaralamminranta and Kouruniitty.
Now showing items 1-4 of 4