Browsing by Subject "Iitti"

Monipaikkaisuus on ollut ilmiönä olemassa jo pitkään, mutta se on noussut keskusteluun Covid-19-pandemian seurauksena. Monipaikkaisuudella ei ole yhtenäistä teoreettista kehystä, mutta yksinkertaisuudessaan monipaikkaisuus on yksilön elinpiirin ulottumista kahteen tai useampaan paikkaan. Monipaikkaisuus on herättänyt keskustelua erityisesti kuntakentällä, sillä yksilöiden ja organisaatioiden liikkuvuuden dynamiikan vaikutukset esimerkiksi kuntatalouteen ovat olleet epäselviä. Kuntakentän monipaikkaisuuskeskustelu kiinnittyy erityisesti kuntatalouteen, verotukseen ja elinvoimaan, mutta myös sosiaalinen kestävyys ja osallisuus yhdistyvät kunnan monipaikkaisuustyöhön. Tutkielmassani tarkastelin Iitin viranhaltijoiden näkemyksiä kunnan monipaikkaisuudesta. Tarkoituksenani oli selvittää, minkälaisen merkityksen kunnan strategia antaa monipaikkaisuudelle, ja minkälaisena tämä merkitys siirtyy viranhaltijoiden tulkinnan kautta konkretiaan. Aineistona tutkielmassa käytin Iitin vuosien 2022-2025 kuntastrategiaa sekä kolmen viranhaltijan kanssa tehtyjä puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Lähestymistapana käytin tulkitsevaa diskurssianalyysiä, jossa pyrin pääsemään tekstin semanttisten merkitysten ohi tekstin eri osien tarkasteluun, jotta pääsisin tulkitsemaan tekstistä erilaisten sosiaalisten todellisuuksien rakentumista. Tulkitsin aineistostani kaksi diskurssia: monipaikkaisuus kunnan resurssina sekä monipakkaisuus yksilön vapautena. Diskurssit lähestyvät monipaikkaisuutta eri näkökulmista. Monipaikkaisuus kunnan resurssina -diskurssi näkee monipaikkaisuuden kasvun työkaluna, kun monipaikkaisuus yksilön vapautena -diskurssi taas näkee monipaikkaisuuden liberalistisena ideologiana. Diskurssit ovat rinnakkaisia, mutta niissä on niin keskeisiä kuin sisäisiä ristiriitoja, jotka syntyvät erityisesti monipaikkaisten positioinnin kautta. Keskustelua käymällä ja kuntakentän monipaikkaisuuden tietoa tuottamalla monipaikkaisuustyötä voidaan kuitenkin suunnata vahvemmin elinvoimatyön tukemiseen.