Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Ikääntyminen"

Sort by: Order: Results:

  • Tanska, Topias (2024)
    Sosiaalinen aktiivisuudella on positiivisia vaikutuksia yksilön elämään. Sosiaalisten aktiviteettien tärkeys korostuu erityisesti ikääntyvillä ihmisillä. Sen on todettu olevan positiivisessa suhteessa monien eri tekijöiden, kuten esimerkiksi koetun terveyden kanssa. Suomen väestö ikääntyy koko ajan ja ikääntymiseen liittyvä tutkimus on erittäin ajankohtaista. Ikääntyvän väestön tuottamia haasteita on pyritty kompensoimaan maahanmuutolla. Maahanmuuttajien osuus onkin noussut Suomessa merkittävästi viimeisen 30 vuoden aikana. Suomeen muuttaneista vieraista kieliryhmistä suurin on venäjänkieliset. Tämä ryhmä eroaa muista kieliryhmistä siten, että se omaa paljon myös ikääntyvää väestöä ja sopii siten hyvin ikääntyviä käsittelevän tutkimuksen kohteeksi. Tässä tutkielmassa tutkitaan Suomeen muuttaneiden venäjänkielisten sosiaalista aktiivisuutta ja siihen yhteydessä olevia yksilö- ja aluetasoisia tekijöitä. Aineistona toimii kyseiselle CHARM-kysely, joka on kohdistettu Suomeen muuttaneille venäjänkielisille 50-vuotiaille tai sitä vanhemmille. Aktiivisuutta mitataan kulttuurisen osallistumisen indikaattorilla, joka koostuu aktiivisuudesta käydä elokuvissa, teatterissa, konserteissa, oopperassa, museoissa ja taidegallerioissa. Yksilö- ja aluetasoisten tekijöiden välistä yhteyttä aktiivisuuteen tutkitaan monitasoisella regressiomallilla. Kulttuurisesta osallistumisaktiivisuudesta muodostetaan faktori, jonka yhteyttä eri yksilö- ja aluetason muuttujiin voi tutkia. Tuloksena saatiin, että yksilötason muuttujista sukupuoli, ikä, kielitaito, koulutustaso, koettu terveys sekä läheisten ystävien määrä ovat selkeässä yhteydessä aktiivisuuden tasoon. Erityisen suuri merkitsevyys oli kielitaidolla, koetulla terveydellä sekä läheisten ystävien määrällä. Viimeisimpänä mainitun merkitsevä yhteys korosti kulttuuriaktiivisuuden sosiaalista ulottuvuutta. Tutkimuskysymysten kohteena olevina aluetason muuttujina toimivat kulttuuripalvelujen läheisyys sekä asuinalueen sosioekonominen eriytyminen. Näiden ja aktiivisuuden välitä ei kuitenkaan löytynyt tilastollisesti merkittävää yhteyttä. Yksilötason muuttujista kielitaito vaikutti myös eriytymisen ja aktiivisuuden väliseen yhteyteen, mikä vähensi alueellisen tason merkitsevyyttä.