Browsing by Subject "Lumivyöryennuste"

Pohjois-Suomen tuntureilla tapahtuu useita lumivyöryjä vuosittain. Ihmishenkiä menetetään kuitenkin harvoin. Vuosituhannen vaihteessa kaksi henkilöä kuoli ja yksi loukkaantui vakavasti lumivyöryonnettomuuksissa Pohjois-Suomessa. Tämän seurauksena Ilmatieteen laitoksella kehitettiin lumivyöryennuste, jota on laadittu Pohjois-Suomeen talvisin vuodesta 2003 lähtien. Vuoden 2024 tammikuussa kaksi hiihtovaeltajaa eksyi huonossa säässä lumivyörymaastoon ja menehtyi lumivyöryssä. Viimeisten vuosikymmenien aikana lumivyöryennustusmenetelmiä on kehitetty maailmalla aktiivisesti. Lumivyörypalveluiden tarve on lisääntynyt luontoliikunnan ja vapaalaskun voimakkaan lisääntymisen seurauksena. Myös muuttuva ilmasto aiheuttaa tarvetta lumivyörypalveluiden kehittämiselle. Suomi liittyi mukaan eurooppalaiseen lumivyöryvaroituspalveluun (EAWS) vuonna 2018 sitoutuen samalla tavoittelemaan yhtenäistä, tuoreeseen tutkimustietoon perustuvaa lumivyörypalvelua. Ilmatieteen laitoksen lumivyöryennusteen suhteen tämä ei ole toteutunut toivotulla tavalla. Tutustumalla Ruotsin ja Norjan lumivyörypalveluiden toimintaan, tarkastelemalla lumivyöryjen laukeamiseen vaikuttavien säätapahtumien toistuvuutta Lapissa sekä keskustelemalla alan asiantuntijoiden kanssa kartoitin, miten Ilmatieteen laitoksen lumivyöryennuste saataisiin vastaamaan nykyaikaisia tavoitteita. Suurin puute nykyisessä Ilmatieteen laitoksen lumivyöryennusteessa on maastohavaintojen vähäisyys. Analysoimalla säähavaintoja arvioin, että havaintokierroksia lumivyörymaastossa on tehtävä lumivyörykaudella keskimäärin 3 kertaa viikossa. Merkittävin lumivyörymaaston olosuhteita muuttava tekijä on tuuli ja sen kuljettama lumi. Muutaman tunnin tuisku voi lisätä kuormaa lumipeitteen päällä jopa yli 500 kg/m². Yhteistyössä FINLAV- ja CAA-koulutettujen (Suomen lumivyörykoulutusja Canadian Avalanche Association) lumivyöryasiantuntijoiden kanssa Ilmatieteen laitoksen meteorologit voisivat laatia EAWS-tavoitteiden mukaisen lumivyörytiedotteen. Yhteistyöllä Pohjoismaiden kanssa voitaisiin löytää Suomen oloihin parhaimmat työkalut maastohavaintojen keruuseen, analysointiin, mallintamiseen ja tiedon jakoon. Lopputuloksena saataisiin Pohjoismaihin yhtenevät lumivyörypalvelut, mikä tekisi talvisessa erämaassa liikkumisen turvallisemmaksi niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Rahoituskysymystä tarkastelin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ihmishengen hinnan arvion pohjalta. Liikenneturvallisuutta lisäävä hanke katsotaan kannattavaksi, jos 2,4 miljoonan euron panos tuksella pelastetaan yksikin ihmishenki. Tämä tarkoittaisi vastaavasti, että 240000 euron rahoitus lumivyörypalveluun vuosittain kannattaa, jos sillä pelastetaan yksikin ihmishenki 10 vuoden aikana.