Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kaasukromatografia"

Sort by: Order: Results:

  • Takala, Ninni (2023)
    Polymeerimateriaalit ovat merkittävä osa nykyistä elämäntapaa ja monet niiden parhaista ominaisuuksista ovat erilaisten lisäaineiden ansiota. Näiden lisäaineiden analysoiminen on tärkeää muovituotteiden laadun ja turvallisuuden takaamiseksi, ja kaasukromatografia on yksi tärkeimmistä analyysimenetelmistä, joita tähän käytetään. Muovinäytteiden analysoiminen ei kuitenkaan ole aina yksinkertaista, sillä muovit sisältävät hyvin paljon erilaisia yhdisteitä, joiden kemialliset ja fyysiset ominaisuudet poikkeavat toisistaan suuresti, mikä vaikeuttaa sekä muovinäytteiden esikäsittelyä että analysoimista. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään aluksi muoveihin materiaaleina. Tämän jälkeen tarkastellaan muoveissa käytettyjä lisäaineryhmiä, erityisesti slip-lisäaineita, antioksidantteja, UV-stabilisaattoreita, pehmiteaineita ja palonestoaineita. Kirjallisuuskatsauksen lopuksi perehdytään muovien lisäaineiden analysoimiseen kaasukromatografisilla menetelmillä alkaen näytteiden esikäsittelystä ja päättyen analyyttien detektointiin. Kokeellisessa tutkimusprojektissa kehitettiin ja validoitiin uusi kaasukromatografinen menetelmä näytteenkäsittelyineen DL-α-tokoferolin ja (Z)-dokos-13-enamidin määrittämiseen pientiheyspolyeteenin granulaateista. Tutkimus tapahtui Borealis Polymers Oy:n Porvoon laadunvalvontalaboratoriossa ja menetelmä kehitettiin tehtaan laadunvalvontaa varten. Uudessa menetelmässä lisäaineet uutetaan ensin etyyliasetaatilla ja analysoidaan sitten liekki-ionisaatio detektorilla varustetulla kaasukromatografilla. Työn lopuksi menetelmä validoitiin. Validointiprosessissa varmistettiin menetelmän lineaarisuus, toistettavuus, totuudenmukaisuus ja selektiivisyys, minkä lisäksi selvitettiin menetelmän mittausepävarmuus sekä toteamis- ja määritysrajat. Menetelmä täytti validoinnissa kaikki sille ennakkoon asetetut tavoitteet.
  • Kuula, Matti (2020)
    Toisen maailmansodan jälkeen Itämereen upotettiin useita tonneja kemiallisia aseita ja niiden mukana myös ammusten sisältämät räjähdysaineet. Kemialliset räjähdysaineet, jotka ovat yleisimpiä räjähteitä, ovat joko yhdisteitä tai niiden seoksia. Pro gradu-tutkielman tarkoitus oli kartoittaa, voisiko taisteluaineanalytiikkaa varten tehtyjä menetelmiä hyödyntää myös räjähdeaineiden tutkimiseksi. Käytetyin analyysimenetelmä taisteluaineanalytiikassa on kaasukromatografi-massaspektrometri ja siksi tässä tutkimuksessa keskitytään siihen, vaikka joillekin räjähdeaineille nestekromatografia voisi olla parempi analyysitekniikka. Tutkielman kokeellisessa osiossa analysoitiin merenpohjassa olevia räjähdysaineita kaasukromatografi-kolmoiskvadrupolimassaspektrometrilla. Nopealla kaasukromatografimenetelmällä voitiin nopeuttaa analyysejä sekä vähentää yhdisteiden hajoamista kromatografisen erottumisen aikana. Tutkimuksessa hyödynnettiin nopeaa kaasukromatografiaa käyttäen kolmoiskvadrupolimassaspektrometriaa ja usean reaktion seurantaa. Näytteensyötössä käytettiin lämpötilaohjelmoitua injektointia. Tutkituista räjähdysaineista kaikki muut paitsi 1,3,5,7-tetranitro-1,3,5,7-tetratsoktaani (HMX) saatiin näkymään. Lisäksi kaasukromatografi-kolmoiskvadrupolimassaspektrometrilla suoritettavia lisätutkimuksia tarvitaan vielä seuraavien räjähteiden, nitroglyseriini (NG), pentaerytritoli tetranitraatti (PETN) ja metyyli-2,4,6-trinitrofenyylinitramiini (Tetryl), luotettavaksi määrittämiseksi.