Browsing by Subject "kansainväliset opiskelijat"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2024)Innovaatio- ja tietotalouteen perustuvassa globaalissa maailmassa kansainväliset korkeakouluopiskelijat ovat nousseet merkittäväksi ryhmäksi sekä kaupunkien kilpailukyvyn että globaalisen liikkuvuuden näkökulmasta. Myös Suomessa kansainvälisyyttä on pyritty edistämään niin poliittisin kuin taloudellisin keinoin. Pelkkä opiskelijoiden houkutteleminen ja opiskelupaikkojen tarjoaminen ei kuitenkaan riitä ulkomailta tulevien opiskelijoiden sitouttamiseksi ja täällä pitämiseksi. Kansainvälisten opiskelijoiden kaupunkiin kiinnittäminen ja paikalliseen elinkeinoelämään integroituminen vaatisikin kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, jossa otettaisiin paremmin huomioon ihmisen elämän eri osa-alueet. Asuminen on olennainen osa kaupunkiin muuttavan ihmisen arkea. Yhtenä elämän perusasiana se vaikuttaa muun muassa ihmisen sosiaalisten suhteiden muotoutumiseen ja sitä kautta paikkaan kiinnittymiseen. Samalla se tarjoaa myös puitteet kodille, jonka kautta kaupunkia eletään ja aistitaan. Kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla kodin rakentuminen ja muokkautuminen uuden ympäristön pohjalta korostuu, vaikuttaen olennaisesti halukkuuteen kiinnittyä uuteen paikkaan. Tämä tutkielma kysyykin, miten kansainväliset tutkinto-opiskelijat rakentavat ja kokevat kotia Helsingissä asuessaan. Kodin kokemista ja rakentumista tarkastellaan teoreettisen viitekehyksen kautta, jossa yhdistyvät sekä humanistisen maantieteen käsitys kodin kolmesta perusulottuvuudesta, että Kochanin (2016) kolmiosainen kodin konsepti. Tässä yhdistelmässä kodin kolme pääulottuvuutta ja kolme alaulottuvuutta asettuvat vuorovaikutukselliseen suhteeseen toisiinsa nähden siten, että pääulottuvuudet (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen) muodostavat toisensa lävistävän pohjan, johon alaulottuvuudet (kaupunkikoti, materiaalinen koti ja peritty koti) asettuvat. Tutkielman aineisto on kerätty puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä haastattelemalla seitsemää Helsingissä asuvaa tutkintoon tähtäävää kansainvälistä yliopisto-opiskelijaa. Tulosten perusteella kansainväliselle opiskelijalle kodin rakentuminen ja kodin kokeminen Helsingissä kiteytyvät kolmeen toisiaan täydentävään tekijään: tärkeät sosiaaliset suhteet, kodin materiaalinen ulottuvuus sekä kodin ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutteinen suhde. Tutkielma valottaa kansainvälisten opiskelijoiden kodin monitasoista luonnetta, jossa niin subjektiivinen yksilötaso, normatiivinen kaupunkitaso kuin yleinen valtiotaso yhdistyvät. Kansainvälisen opiskelijan koti on siten yhtä aikaa sekä yksilölleen tärkeä tunteiden täyttämä paikka että ulkopuolelta tulevien muutosvoimien muovaama dynaaminen ilmiö. Tutkielma alleviivaa sekä yksilön että yhteiskunnan roolia kansainvälisen opiskelijan paikkaan kiinnittymisessä ja kodin tunteen syntymisessä.
-
(2022)Tutkielmassa tarkastellaan Suomessa asuvien kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden paikkakokemuksia sekä sitä, millä tavoin paikkakokemukset ovat vaikuttaneet heidän integraatiokokemuksiinsa Suomessa. Paikkakokemukset kuvastavat ihmisten muodostamia käsityksiä ja mielikuvia paikoista eri maantieteellisissä perspektiiveissä sekä ajallisessa kontekstissa. Paikkakokemukset syntyvät elämisen kautta, jolloin vieraasta paikasta tulee aistimusten, kokemusten ja ajatusten kautta tuttu ja merkityksellinen. Paikkaan integroituminen ja kiintyminen vaativat usein vahvoja positiivisia paikkakokemuksia. Paikkaan integroitumisen taustalla voi olla vahva osallisuuden kokemus, jolloin yksilö kokee voimakasta paikkaan kuulumisen tunnetta. Paikkakokemus voi olla myös negatiivinen, jonka taustalla voi olla esimerkiksi sivullisuuden kokemuksia. Osallisuuden ja sivullisuuden kokemukset ovat aina yksilöllisiä, minkä vuoksi niiden tutkiminen on erittäin tärkeää ymmärtääksemme ihmisen suhdetta erilaisiin ympäristöihin. Suomessa opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden joukko kansainvälistyy vuosittain globaalin liikkuvuuden lisääntyessä sekä työelämän muuttuessa. Kansainväliset opiskelijat ovat erityislaatuisia kansalaisia, sillä heidät nähdään kansallista osaamiskapasiteettia kasvattavana ryhmänä, joiden työllistymismahdollisuuksien parantamisella on mahdollista vastata tulevaisuuden työvoimatarpeisiin. Vaikka Suomi on onnistunut houkuttelemaan kansainvälisiä opiskelijoita korkeakouluihin, harva heistä jää valmistumisen jälkeen Suomeen asumaan. Kansainvälisten opiskelijoiden paikkakokemusten tutkimisen avulla on mahdollista ymmärtää tarkempia syitä opiskelijoiden integraation haasteisiin. Kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen integroitumiseen vaikuttavat erilaiset opiskelijan lähtömaahan, suomalaiseen yhteiskuntaan ja korkeakouluyhteisöön sekä yksilön sosiokulttuuriseen taustaan liittyvät tekijät. Tutkimukseen valikoitui kvalitatiivinen tutkimusote, sillä siinä pyritään sukeltamaan syvälle kansainvälisten opiskelijoiden kokemusmaailmoihin. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksasta temaattisen kyselytutkimuksen avulla kerätystä esseekirjoitelmasta. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt ovat Helsingin yliopistossa opiskelevia kansainvälisiä maisterintason tutkinto-opiskelijoita. Aineisto kerättiin vuoden 2022 tammi-helmikuun aikana. Esseekirjoitelmista saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla ja jaettiin sopiviin teemoihin tulosten analysoinnin helpottamiseksi. Tutkimuksessa kansainvälisten opiskelijoiden paikkakokemuksia tarkasteltiin mielikuvien, fyysisen ympäristön sekä arjen sosiaalisten vuorovaikutustilanteiden pohjalta. Suurimmalle osalle opiskelijoista Suomi näyttäytyi mielikuvissa tuntemattomana ja jopa hieman synkkänä paikkana. Kun Suomesta tuli opiskelijoille tutumpi, myös paikkakokemukset muuttuivat positiivisempaan suuntaan. Opiskelijoiden silmissä miellyttävät paikat sijoittuivat yliopiston tiloihin, kirjastoihin, luontoon tai Helsingin ydinkeskustaan, kun taas epämiellyttävät paikat yhdistettiin rautatie- ja metroasemien läheisyyteen, joissa koettiin topofobisia kokemuksia ja turvattomuutta. Opiskelijoiden paikkakokemukset ovat luonteeltaan hyvin sosiaalisia ja rakentuvat erilaisten vuorovaikutustilanteiden pohjalta. Osallisuuden tunteita opiskelijat kokivat paikoissa, joissa on mahdollisuus vuorovaikutukseen, porukkaan kuulumiseen sekä vapauteen, kun taas sivullisuuden tunteita koettiin tilanteissa, joissa he eivät osanneet suomen kieltä tai kokivat omien kulttuuristen tottumusten törmäävän paikallisten kanssa. Kodin merkitys nousi myös tärkeäksi kansainvälisten opiskelijoiden paikkakokemusten tarkastelussa. Yleisesti ottaen opiskelijoiden osallisuuden kokemukset aiheuttivat positiivisia paikkakokemuksia, kun taas sivullisuuden tuntemukset aiheuttivat negatiivisia paikkakokemuksia.
Now showing items 1-2 of 2