Browsing by Subject "kotitaloudet"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)In my thesis I look at how persons living without an own car experience their daily mobility and what kind of strategies and practices concerning daily mobility are their households using to manage their daily lives. In focus is also a question of the significance of the place of residence to mobility, which I investigate through the concepts of urban structure and car dependence. I chose the city of Porvoo as my study area, because as a small city it does not have the public transportation services at the level of the largest Finnish cities, but on the other hand its dense city center may support carless daily mobility. I use the concept of accessibility strategies, which means the ways in which individuals can maintain access to the variably time and space bound activities of their everyday lives and overcome or adapt to their time-geographic constraints. Knowing the practices of carless households is important for the targets to reduce greenhouse gas emissions of transportation in Finland. It is still important to remember the nature of carlessness as varying from being voluntary to being involuntary. Urban structure sets the conditions which may favor some travel behavior and prohibit other kinds. These conditions include distances between activity locations, or the relative ease of using different travel modes. Urban structure may enable alternatives in travel mode choices or prohibit them and support mostly private car use. Discussions may also consider car dependence, which has been defined as the dependence on private cars of areas, urban structure, transport systems, as well as individuals and daily trips. As a method for data collection in this qualitative thesis I used thematic interviews. Interviews may help to understand the practices and subjective experiences of a group of people in a certain place, and meanings they attach to an activity of a geographical nature. I interviewed seven persons living in Porvoo, representing their carless households, of which some lived in the city center and others outside of it. I analyzed the interview transcriptions using coding, thematic analysis and typification. Almost all of the interviewees utilized a strategy in which they had taken proximity to daily destinations and activities into consideration when moving to their current place of residence, which enables short distances by walking or cycling. I studied the use of information and communications technologies to substitute physical mobility by looking at remote work practices: high levels of remote work were done, and more than before, when the remote work possibilities were expanded due to COVID-19 pandemic. All of the households had received support for mobility from their social relations, but the significance of this strategy to everyday life varied considerably, from a weekly need of getting car rides to a rare occasion of borrowing a car. Central daily mobility practices were walking and cycling, trip chaining, and choosing activities from a close proximity to home. The daily mobility experiences of households living in Porvoo city center, or its immediate surroundings were characterized as being problem-free. City center’s short distances and bus connections to Helsinki were seen as advantages to mobility. The most pronounced challenges to daily mobility appeared within those living outside of the city center, due to experiences of a decline in the service level of local public transportation. Local buses did not offer satisfying levels of accessibility to those who would have needed them for their daily trips. The finding of the problem-free nature of daily mobility of the ones living in or next to city center is in line with a finding from literature, which sees downtown areas of middle-sized Finnish cities as representing a car independent urban structure.
-
(2023)Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta välttämättömät päästövähennykset edellyttävät toimia kaikilta yhteiskunnan sektoreilta. Kaupungeilla ja sen asukkailla on päästöjen vähentämisessä tärkeä rooli, sillä merkittävä osa Suomen kulutusperäisistä kokonaispäästöistä syntyy kaupungeissa ja erityisesti kotitalouksien kulutuksesta. Tässä tutkielmassa tutkitaan kotitalouksien ilmastoviisaan asumisen arkisia käytäntöjä sekä niiden muodostumiselle keskeisiä elementtejä. Tutkimuksessa ilmastoviisaalla asumisen käytännöillä tarkoitetaan sellaisia kodin arjen toimia ja ratkaisuja, joilla pyritään minimoimaan ilmastolle haitallisia seurauksia. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa, millaiset tekijät ovat edellytyksiä kotitalouksien ilmastoviisaan asumisen käytäntöjen omaksumiselle ja millaisilla ohjauskeinoilla kaupungeissa asuvia kotitalouksia voitaisiin kannustaa asumaan ilmastoviisaammin. Tutkimuskohteena on ku-luttajien näkemykset ilmastoviisaasta asumisesta ja siihen liittyvistä käytännöistä sekä heidän toimijuudestaan asumisen ilmastoviisauden edistämisessä. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena osana Helsingin yliopiston Decarbon-Home-tutkimushanketta. Tutkimuksen aineisto koostui kahdeksasta puolistrukturoidusta haastattelusta. Lisäksi neljälle kotitalouksista toteutettiin pelillistämiskokeilu, jossa he seurasivat kahden viikon ajan oman kodin lämpötilaa sekä sähkön ja veden kulutusta sovelluksen avulla. Haastatteluihin osallistui eri kokoisia ja erilaisissa asunnoissa kaupunkiseudulla asuvia kotitalouksia, jotka olivat entuudestaan kiinnostuneita ilmastoviisaasta asumisesta. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui käytäntöteoriaan, jossa pyritään ymmärtämään ihmisten käyttäytymistä ja yhteiskunnallisia ilmiöitä arkipäiväisten käytäntöjen avulla. Analyyttisenä viitekehyksenä käytettiin erityisesti Elizabeth Shoven, Mika Pantzarin ja Matt Watsonin sosiaalisten käytäntöjen mallia, jonka mukaan kulutuskäytännöt muodostuvat materiaalien, kompetenssien ja merkitysten elementtien yhteisvaikutuksesta. Tuloksia analysoitiin myös kotitalouksen ympäristömyönteisestä kulutuskäyttäytymistä ja käyttäytymisen muutosta koskevan tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tulokset viittaavat siihen, että asumisen käytäntöihin vaikuttavia tekijöitä voidaan tunnistaa kaikista käytäntöteorian elementeistä eli materiaalien, kuten kodin teknologian ja ominaisuuksien, kompetenssien eli käytäntöihin liittyvien tiedollisten ja taidollisten kyvykkyyksien, sekä merkitysten eli ilmastomyönteisten arvojen, normien, asumisen toiveiden ja ihanteiden tasoilta. Tutkimuksen mukaan kotitaloudet suhtautuvat ilmastoviisaisiin käytäntöihin myönteisesti, mutta kokevat jotkin ratkaisut haasteelliseksi toteuttaa. Kotitalouksia kannusti ilmastoviisaisiin asumisen käytäntöihin niille liitetyt merkitykset, kuten huoli ja vastuuntunto ilmastonmuutoksesta, ekologiset asumisen ihanteet sekä ympäristö- ja ilmastomyönteiset arvot. Muita ilmastoviisauteen kannustavia tekijöitä olivat kustannuksissa säästäminen sekä aiheesta kiinnostunut lähipiiri. Ilmastoviisaan asumisen esteinä puolestaan nähtiin toimien kalleus, ristiriitaiset sosiaaliset normit, puutteet kyvykkyyksissä eli liian vähäinen tai vaikeasti ymmärrettävä tieto ilmastoviisaista toimintatavoista sekä puutteet materiaalisessa elementissä, kuten asunnon energiatehokkuudessa tai kodin teknologiassa. Lisäksi kotitalouksien vaikutusmahdollisuuksia selitti jonkin verran asunnon sijaintiin tai omistusmuotoon liittyvät tekijät. Tutkimuksessa tunnistettiin erilaisia oikeudellishallinnollisia, taloudellisia ja informaatio-ohjauksen sekä tuuppauksen ja ympäristön suunnittelun ohjauskeinoja, joilla voitaisiin helpottaa ilmastoviisaiden asumisen käytäntöjen toteuttamista kotitalouksien näkökulmasta. Tutkimus osoittaa, että ilmastoviisaiden kulutuskäytäntöjen omaksuminen edellyttää yksilöiden kannustamisen lisäksi myös laajempia kollektiivisia ja yhteiskunnallisia toimia, jotka edesauttavat kotitalouksien toimijuutta ja mahdollisuuksia asua ilmastoviisaasti. Ilmastoviisasta asumista voitaisiin edistää ennen kaikkea kehittämällä materiaalisten edellytysten sekä ymmärrettävän tiedon saatavuutta sekä pyrkimällä muuttamaan sosiaalisia ja kulttuurisia normeja ja asumisen ihanteita sellaisiksi, jotka ovat linjassa maapallon kantokyvyn kanssa.
Now showing items 1-2 of 2