Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kulta"

Sort by: Order: Results:

  • Chrysopoeia 2.0 : Elohopean muuttaminen kullaksi neutroniaktivaatiolla 
    Arvo, Jukka (2023)
    Tutkielmani käsittelee kullan pysyvän isotoopin Au-197 tuottamista neutroniaktivaatiolla luonnollisesta elohopeanäytteestä. Kokeen kannalta pääasiallinen reaktiomenetelmä oli Hg-196 neutronikaappaus. Kyseinen transmutaatio suoritettiin myös kokeellisesti. Elohopeaa sisältävänä näytteenä käytettiin Ardentin valmistamia Futura Standard -hammasamalgaamikapseleita. Turvallisuussyistä kapselit olivat koejärjestelyssä alkuperäisessä purkissaan. Kapseleita oli kaikkiaan 50 kappaletta, ja jokaisessa oli 400 mg elohopeaa. Yhteensä näytteessä oli siis 20 grammaa elohopeaa. Näytettä säteilytettiin STUKin tiloissa 14 vuorokauden ajan kolmen AmBe-neutronilähteen avulla. Valmistajan ilmoittamat neutronituotot käytetyille lähteille ovat 2.0E+7 n/s, 2.1E+6 n/s ja 6.7E+5 n/s. Lähteiden ilmoitetut aktiivisuudet ovat vastaavasti 333 GBq, 37.0 GBq ja 11.1 GBq. Neutronien hidastamiseen käytettiin HDPE-tankoa. Säteilytyksen jälkeen näytettä mitattiin STUKin gammaspektrometrian laboratorion B6 p-HPGe BE5030 -germaniumilmaisimella, ja kullan synty voitiin todentaa spektristä löytyvien karakterististen gamma- ja röntgenpiikkien avulla. Koejärjestely onnistui, ja työni osoittaa, että kullan pysyvän isotoopin Au-197 valmistaminen luonnollisesta elohopeasta havaittavissa määrin on mahdollista toteuttaa melko yksinkertaisella koejärjestelyllä käyttäen varsin pienitehoisia neutronilähteitä. Varsinaisen kokeen lisäksi käsittelen työssäni myös kullanteon historiaa sekä aiheeseen liittyvää teoriaa.
  • Kullan heteroleptiset koordinaatiokompleksit ja katalyytit 
    Liljeqvist, Henri (2023)
    Kultakomplekseille on tyypillistä typpi- ja rikkidonoreita sisältävät ligandit. Suurin osa tunnetuista kultakomplekseista on homoleptisiä, eli niissä kulta on liittynyt vain yhdentyyppisiin ligandeihin. Heteroleptisissä komplekseissa keskusatomiin on liittynyt useammanlaisia ligandeja. Heteroleptiset kompleksit ovat kiinnostavia, sillä kompleksien rakenteen muutokset vaikuttavat mm. katalyyttien tehokkuuteen. Kahden erilaisen ligandin avulla voidaan esimerkiksi vaikuttaa keskusatomin koordinaatiokykyyn merkittävästi. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan kullan komplekseja ja erilaisten ligandien käyttäytymistä kullan kanssa. Kirjallisuudesta löytyneiden heteroleptisten kultakompleksien ominaisuuksia, synteesireittejä ja käyttökohteita on esitelty. Kirjallisuudesta on etsitty esimerkkejä heteroleptisistä kultakomplekseista sekä kultatiolaattien reaktioista. Kokeellisessa osuudessa tutkittiin kullan liuotusreaktiota sekä pyrittiin valmistamaan ja analysoimaan heteroleptistä kultatiolaattia, jollaisia ei kirjallisuuskatsauksen perusteella ole valmistettu. Kullan liuotusreaktiossa, jossa hyödynnetään kahta eri tiolaattiligandia, on havaittu muodustuvan välituotteena heteroleptinen tiolaattikompleksi, jonka tarkempi karakterisointi oli työn tavoitteena. Vaikka valitulla synteesistrategialla kompleksia ei saatu eristettyä puhtaana, sen muodostuminen varmistui mm. massaspektroskopian avulla.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO