Browsing by Subject "maaperän kemia"

Subarktisten lampien vesikemia on muuttunut nopeasti viime vuosikymmeninä ympäristössä tapahtuneiden voimakkaiden muutosten johdosta. Subarktisten alueiden vesistötutkimuksissa on oltu erityisesti kiinnostuneita valuma-alueen kasvillisuuden muutoksista ilmaston lämpenemisen seurauksena. Maankamaran osalta huomio on ollut kallioperän kemiallisessa koostumuksessa. Tämän lopputyön keskiössä oli valuma-alueen tekijöistä maaperä. Lopputyön tavoitteena oli tarkastella, kuinka hyvin maaperämuuttujat selittävät lampien vesikemiaa. Maaperän kemiallisia ominaisuuksia kuvasi ICP-massaspektrometrillä määritetyt maaperänäytteiden helposti liukenevien alkuaineiden pitoisuudet. Lisäksi hehkutushäviömenetelmällä (LOI) määritettiin maaperän orgaanisen aineksen määrä. Maaperän rakennetta tarkasteltiin valuma-alueen maalajin ja maanpeiteluokkien peittävyysprosenttien avulla ja pohjavesivaikutteisuudella. Pääkomponenttianalyysin (PCA) mukaan vesikemian muuttujat eivät vaihdelleet kovinkaan yhdenmukaisesti; liuenneiden ionien kokonaismäärä ja runsaina esiintyneiden ionien pitoisuudet olivat kohtalaisen yhdenmukaisesti vaihtelevia. Valuma-aluetta kuvaavat muuttujat eivät sen sijaan PCA-analyysin mukaan olleet yhdenmukaisesti vaihtelevia. Yleistetyssä lineaarisessa mallissa (GLM) vesikemiaa kuvaavista muuttujista rinnejyrkkyys, varvikkojen ja heinikkojen laajuus sekä pohjavesivaikutteisuus selittivät tilastollisesti merkitsevästi lammen veden kemiaa. Pohjavesivaikutteisuus, jota mitattiin haihtuneisuutta kuvaavalla D-excess-arvolla, selitti ainoana muuttujana laajasti veden kemiallista vaihtelua. Se selitti pH:n sekä Al:n, Mn:n, Fe:n, Si:n ja TP:n vaihtelua. Yleisesti GLM-mallit olivat kuitenkin selitysvoimaltaan heikkoja. Ainoastaan veden Al:n ja Si:n pitoisuuksia selittävät mallit olivat selitysasteiltaan kohtalaisia. Tässä lopputyössä tutkittiin lisäksi sedimenttikivistä koostuvan Mallatunturien ja magmakivistä koostuvan Ailakkavaaran alueiden eroa lampien vesikemioissa. Samankaltaisuusanalyysissä (ANOSIM) löydettiin pieni ero alueiden välillä vesikemiassa. Maaperäominaisuuksien välillä ANOSIM-testissä löytyi myös heikko eroavaisuus alueiden välillä. Maaperissä oli yleisesti valuma-alueiden sisällä suurta vaihtelua, sillä maaperän alkuainepitoisuudet vaihtelivat merkittävästi eri puolilla lampea. Yleisesti tilastonanalyysien tulokset viittasivat siihen, että maaperä on tärkeä vesikemiaan vaikuttava tekijä valunnan tapahtuessa pohjavesikerroksen kautta. Lisäksi maaperän mineraaliaineksen koostumus selittää analyysin mukaan jonkin verran lampien vesikemian vaihtelua.