Browsing by Subject "musiikki"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2024)STEAM-opetuksen (Science, Technology, Engineering, Arts & Mathematics) tarkoituksena on yhdistää luonnontieteet, teknologia ja taiteet yhdeksi luonnolliseksi oppiainekokonaisuudeksi ja pedagogiikaksi. Taideaineet jäävät kuitenkin tässä kokonaisuudessa usein taka-alalle, sillä niiden hyödyntämisen koetaan olevan hankalaa tai osin tarpeetonta opetettavan asian kannalta. Aikaisemmat tutkimukset kuitenkin tukevat eheyttävien opetuskokonaisuuksien positiivisia vaikutuksia. Lisäksi etenkin positiiviset tunteet ovat tärkeitä kiinnostuksen herättämisessä ja ylläpitämisessä. Koska musiikilla on luonnostaan emotionaalinen lataus, tämän hyödyntäminen opetuksessa voi olla hyvä tapa lisätä kiinnostusta. Kiinnostus on avainasemassa oppimisessa, jonka vuoksi sen herättäminen ja ylläpitäminen on tärkeää. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten, kuinka paljon ja miksi musiikkia hyödynnetään kemian opetuksessa. Tutkimus oli kyselytutkimus, jossa tarkasteltiin määrällisin ja laadullisin kysymyksin opettajien ja opettajaopiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia musiikin hyödyntämisestä kemian opetuksessa. Tarkoituksena oli selvittää, millaisin menetelmin ja millä perustein musiikkia on hyödynnetty tai jätetty hyödyntämättä. Kysely toteutettiin nettikyselynä Google Formsilla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että musiikkia opetuksessaan hyödyntäneiden kemian opettajien ja opettajaopiskelijoiden mielestä musiikki toimii hyvin motivoivana ja kiinnostusta herättävänä työkaluna osana opetusta. Musiikkia ei kuitenkaan hyödynnetä kuin muutamia kertoja lukuvuodessa, sillä sen koetaan olevan haastavaa toteutuksen, ideoiden ja materiaalien puutteen vuoksi. Myös näiden syiden vuoksi suurin osa vastaajista ei ollut hyödyntänyt musiikkia opetuksessaan lainkaan. Riippumatta siitä, oliko musiikkia hyödynnetty vai ei, molempien vastaajaryhmien vastaukset olivat keskenään linjassa ajatusten suhteen, miten musiikkia voisi ylipäätään hyödyntää kemian opetuksessa. Työkokemuksella tai -taustalla ei myöskään ollut vaikutusta musiikin hyödyntämisen suhteen. Jatkotutkimuksen näkökulmasta olisi mielekästä laajentaa kysely koskemaan myös muita luonnontieteitä.
-
(Helsingin yliopistoUniversity of HelsinkiHelsingfors universitet, 2003)Tämä Pro gradu -tutkielma käsittelee Krakovan kaupungin teknomusiikkiin pohjautuvaa kaupunkikulttuurin osasta - Krakovan teknoheimoa. Antropologisella kenttätyömetodilla kerätyn aineiston pohjalta olen pyrkinyt selittämään kaupunkikulttuurin toimintaa nykyaikaisessa kulttuuriteollisuuden ja postfordistisen kapitalismin määrittämässä kaupungissa. Kaupungissa, joka on vuoden 1989 jälkeen, Puolan sosialistisen järjestelmän romahdettua, ajautunut jälleen mukaan globaalin kapitalismin pyörteisiin. Kapitalismin saapumisen myötä kaupunki ja sen elämä ovat saamassa lisääntyvissä määrin vahvistuvasta urbanisoitumisesta ja postmodernin kiistellystä epookista kertovia tunnusmerkkejä. Näistä tunnusmerkeistä selvin on Michel Maffesolin tunnistama ilmiö kaupunkielämän heimottumisesta. Postmodernien kaupunkikulttuurien leimaamissa kaupungeissa ihmisten yhteisöllisyys on muodostunut eri lähtökohdista kuin perinteisissä naapurustoihin pohjautuvissa kaupungeissa. Heimottuneissa yhteiskunnissa yhteisöllisyys muodostuu kuluttamisen ja ekstaattisen yhdessäolon kautta. Krakovassa on selviä merkkejä siitä, että kaupunkiheimot ovat korvaamassa perinteisen katoliseen kirkkoon pohjautuvan yhteisön. Yksi kaupunkiheimoista on teknomusiikkiin - elektroniseen tanssimusiikkiin-pohjaava kaupunkikulttuuri. Krakovan teknoheimo on globaalin teknokulttuurin ja paikallisen tilan ehdoilla toimiva yhteisö. Sen olemassaolo perustuu toisaalta tiettyjen, dominoivien henkilöiden haluun ansaita elantonsa teknomusiikin kautta ja toisaalta heimon jäsenten tarpeesta kokea yhteisöllisyyttä muiden samanlaisen maun omaavien henkilöiden kanssa. Teknomusiikin ja -heimon tarina on alkanut vasta 1980- luvun puolen välin paikkeilla Lontoosta, mutta kuitenkin alle 20 vuodessa se on levittäytynyt lähes koko maapallon alueelle. Nopea levittäytymistahti kertoo omaa tarinaansa nykyisen kulttuuriteollisuuden voimasta. Sen kyvystä omaksua uusien, mielenkiintoisten kulttuurien tavat, symbolit ja asenteet ja tehdä niistä kulutushyödykkeitä. Tämä on selvästi nähtävissä myös Krakovan teknoheimon elämässä. Kaupungissa on toisaalta nähtävissä teknoheimon taso, jossa harrastuneisuus ja aito innostus musiikkia ja tanssimista kohtaan on määräävässä asemassa, mutta myös kulttuurikoneisto, joka yrittää markkinoida teknoheimon elämäntavan helposti omaksuttavia osia mahdollisimman laajalle yleisölle. Teknoheimon kautta puolalaisen yhteiskunnan muutos kohti urbaanimpaa ja globalisoituneempaa maailmaa on selvästi nähtävissä. Se on ollut yksi niistä monista silloista, joita pitkin kapitalismin leimaamaa kaupunkikulttuuria on rakennettu entiseen sosialismin saarekkeeseen.
Now showing items 1-2 of 2