Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ohjelmistokehitys"

Sort by: Order: Results:

  • Kolppo, Simo Petteri (2020)
    Jatkuva kokeileminen tarkoittaa ohjelmistoon tehtävien kokeiluiden keskeistä asemaa ohjelmistokehityksessä. Näillä kokeiluilla pyritään selvittämään uudesta toiminnallisuudesta saatavaa hyötyä tai haittaa ennen kuin ne liitetään pysyvästi osaksi ohjelmistoa. Työn tarkoitus on tarkastella, mitä jatkuvan kokeilemisen käyttöönotto vaatii sekä jatkuvan kokeilemisen teknisen toteutuksen kannalta olennaisia osa-alueita. Osa-alueiksi työhön valittiin testi- ja kontrolliversioiden variaatioiden toteutus, datan keräys, käsittely ja analysointi sekä kokeilun kohteen valinta. Jatkuvan kokeilemisen käyttöönoton haasteiden ja keskeisten osa-alueiden analysoiminen tehdään tässä työssä kirjallisuuskatsauksena. Ensin työssä taustoitetaan jatkuvan kokeilemi- sen kannalta keskeisiä konsepteja: A/B-testausta, jatkuvaa integraatiota ja jatkuvaa toimi- tusta. Tämän jälkeen tutkitaan valituista jatkuvan kokeilemisen osa-alueista useita erilaisia lähestymistapoja. Tutkielmasta ilmenee, että monien osa-alueiden toteutukseen ei ole yhtä parasta toteutustapaa, vaan erilaiset ohjelmistot ja organisaatiot vaativat erilaisia ratkaisuja. Usein näillä ratkaisuilla on kullakin omat hyvät ja huonot puolensa, jotka on syytä ottaa huomioon. Tutkielmasta ilmenee kuitenkin monia yleisesti hyviä käytäntöjä jatkuvan kokeilemisen toteutukseen.
  • Mattila, Teemu (2020)
    Vaatimusmäärittely on eräs tärkeistä ohjelmistokehityksen alkuvaiheen työvaiheista. Kun tietojärjestelmän toteuttaminen tai jatkokehitys on päätetty aloittaa, on seuraavana vaiheena tyypillisesti tarve tunnistaa ja dokumentoida tietojärjestelmän vaatimukset eli järjestelmän erilaiset ominaisuudet ja toiminnot. Tässä vaatimusmäärittelyssä koko tietojärjestelmä tulisi kuvata niin hyvin, että sen perusteella tietojärjestelmä voidaan suunnitella ja toteuttaa. Ohjelmistojen kehitystavat ovat muuttuneet vuosien varrella alkaen lineaarisesta vesiputousmallisesta kehitystyöstä erilaisiin ketteriin menetelmiin ja edelleen jatkuvan kehityksen toimintatapoihin. Samalla vaatimusten keräämiseen ja kartoitukseen ja koko vaatimusmäärittelyyn on kehittynyt useita menetelmiä 1970-luvulta alkaen. Vaikka menetelmät ovat pääosin erilaisia, on niissä osin myös yhteisiä piirteitä. Kun ohjelmistokehityksessä aloitetaan vaatimusmäärittelyvaihe, pitää vaatimusmäärittelyn suorittamiseen valita jokin toteutustapa. Tämän tutkielman ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä oli löytää ja kuvailla yleisimmät käytössä olevat vaatimusmäärittelyjen toteutustavat vuosina 1970-2020. Toisena kysymyksenä oli kuvailla sitä, miten vaatimusmäärittely on muuttunut samalla aikavälillä. Kolmas ja viimeinen tutkimuskysymys oli, voidaanko ensimmäiseen kysymykseen vastauksena löydettyjä vaatimusmäärittelyn toteutustapoja vertailla keskenään. Tutkielmassa etsittiin vastauksia näihin kysymyksiin integroivan kirjallisuuskatsauksen rakennetta käyttäen. Käymällä läpi aihepiirin monipuolista tutkimusta kysymyksiin löydettiin kattavat vastaukset.
  • Leppäkoski, Alexander (2021)
    Tämä tutkielma on laadittu ymmärtämään ja havainnollistamaan johtajuutta osana ohjelmistokehitystä, sekä erityisesti virtuaalisen ohjelmistokehitystiimin johtamista. Tutkielmassa käydään läpi hyvän ohjelmistokehityksen johtamisen määritelmä. Tutkielman menetelminä on käytetty systemaattista kirjallisuuskatsausta aiheeseen liittyvistä teksteistä. Systemaattiset haut on tehty IEEE Xplore, ACM Digital Library ja Scopus -tietokannoista. Lisäksi systemaattista kirjallisuuskatsausta on laajennettu erikseen valituilla lähteillä. Tutkielman tuloksina tunnistettiin useita ohjelmistokehityksen haasteita niin lähityöskentelevässä ohjelmistokehitystiimissä, että virtuaalisessa ohjelmistokehitystiimissä. Tutkielma käy tunnistettuja ohjelmistokehityksen johtajan rooleja ja hyviä ominaisuuksia sekä peilaa niitä kohdattuihin haasteisiin. Tutkielmassa käydään läpi myös virtuaalisen ohjelmistokehityksen tunnuspiirteitä. Tutkielman tuloksena nähdään, että ohjelmistokehityksen johtajalla on saatavilla olemisen lisäksi oltava runsaasti tiimin rakennuksen, motivoinnin, viestinnän, vaikuttamisen ja päätöksentekokyvyn taitoja. Virtuaalisessa ohjelmistokehityksessä johtajan tärkeinä ominaisuuksina korostuvat edellä mainittujen ominaisuuksien lisäksi kyky koordinoida, kommunikoida, sekä olla läpinäkyvä ja yhteistyökykyinen.