Browsing by Subject "paikkatieto"
Now showing items 1-7 of 7
-
(2020)Helsingin kaupungissa suoritettiin vuonna 2017 yksi Suomen historian laajimmista organisaatiouudistuksista. Uudistuksessa virastohallinto lakkautettiin ja yhdistettiin neljän toimialan alaisuuteen. Samassa yhteydessä uudistettiin päätöksentekorakenteita ja menetelmiä sekä siirryttiin kaupungin ylimmän johdon osalta pormestarimalliin. Muutos on ollut totaalinen ja konkreettinen, se on koskettanut jokaista kaupungin virkahenkilöä tai toimihenkilöä. Muutoksen mittakaava huomioiden, olen olettanut muutoksella olleen organisatooristen muutosten rinnalla merkittäviä toiminnallisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotka ovat voineet heijastuneet henkilöstön tehtävistä suoriutumisessa. Tässä tutkielmassa olen analysoinut, miten Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan paikkatieto-organisaatio ja sen paikkatietokyvykkyys on muuttunut ja kehittynyt tarkasteluajanjaksolla 2015‒2020. Ensisijaisesti olen analysoinut paikkatietokyvykkyyden muutosta organisaatiouudistuksen viitekehystä. Paikkatietokyvykkyyden arvioinnin olen suhteuttanut Helsingin kaupungin paikkatietokypsyyden analyyseihin, jotka toteutettiin kaupungissa vuosina 2010 ja 2014. Toisena tutkimuskohteena olen analysoinut kaupunkiympäristön toimialan paikkatietoanalytiikan nykytilaa. Paikkatietoanalytiikan osalta olen analysoinut ketkä ja millä tekniikoilla analytiikka hyödynnetään, missä tehtävissä analytiikan tuloksia hyödynnetään ja mitkä ovat analyysitoiminnan lopputuotteet. Olen selvittänyt myös mitä vaikutuksia tai vaikuttavuutta paikkatietoanalytiikalla on ollut toimialan työtehtävissä. Keskeinen tutkielman aineisto muodostui strukturoidusta kyselytutkimuksesta, joka kohdennettiin koko kaupunkiympäristön henkilökunnalle. Kyselytutkimus sisälsi osittain samoja kysymyksiä, kuin vuoden 2010 paikkatietokysely ja vastauksista muodostui näin vertailukelpoinen aikasarja. Kyselytutkimus sisälsi kysymyksiä myös muista tutkimuksen aihepiireistä. Kyselytutkimuksen lisäksi tein 5 puolistrukturoitua asiantuntijahaastattelua kaupungin paikkatietokehityksessä mukana olleille virkahenkilöille paikkatietosektorin hiljaisen tiedon esille saamiseksi. Molemmat tutkimukset toteutettiin anonymisoituina siten, että tulokset on tulkittu tarkimmillaan toimialan tai kaupungin palveluyksikötasolle. Kirjallisten lähteiden analyysillä kartoitin kansallisen ja Helsingin kaupungin paikkatietoympäristön keskeisimmät hankkeet, joilla on selkeä vaikutus Helsingin kaupungin paikkatiedolliseen toimintaan viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Merkittävimmät tekijät ajanjaksolla ovat olleet EU:n Inspire -direktiivistä alkunsa saaneet tietojen avoimuuteen ja yhteiskäyttöisyyteen tähtäävät hankkeet sekä näille alisteiset paikalliset hankkeet. Kirjallisuusanalyysiin sisältyi myös paikkatietokyvykkyyden näkökulmana olleen oppivan organisaation tematiikan sekä vaikutuksen ja vaikuttavuuden erojen hahmottaminen. Paikkatietokyvykkyys tarkoittaa tämän tutkielman kontekstissa organisaation kykyä hyödyntää paikkatietoja ja paikkatietotekniikan luomia mahdollisuuksia tehtävissään ja tuottaessaan palveluita tarkoituksenmukaisella tavalla. Vaikutukset ovat toimenpiteiden suoria tai epäsuoria lyhyen aikavälin seurauksia, vaikuttavuus taas pitkän aikavälin ilmiö, joka perustuu vaikutuksiin ja niiden eri ulottuvuuksiin. Tämän tutkielman tuloksissa olen tarkastellut paikkatietokyvykkyyttä segmentoiden sen strategiseksi kyvykkyydeksi, paikkatietojen hyödyntämisen kyvykkyydeksi, viestintä ja yhteistyökyvykkyydeksi sekä paikkatietotukitoimintojen kyvykkyydeksi. Yleisellä tasolla havaitsin, ettei organisaatiouudistuksella näytä olleen merkittävää vaikutusta kaupunkiympäristön toimialan paikkatietokyvykkyyteen. Vaikutus on ollut hetkellisen disruptiivinen, mutta ohimenevä. Strategisen kyvykkyyden kohdalla on viitteitä tason heikkenemisestä, kun taas paikkatietojen hyödyntämisen kyvykkyys on kehittynyt positiivisesti. Muutoin merkittävää muutosta ei ole havaittavissa suuntaan tai toiseen. Paikkatietoanalytiikan tilannekuva-analyysistä ilmenee, että analytiikka on tuntematonta toimilalalla, mutta koetaan tärkeäksi. Analytiikan osaaminen on keskittynyt kaupunkisuunnittelu- ja kaupunkimittauksen yksiköihin. Menetelmällisesti analytiikka paikkatieto-ohjelmistoilla tai internetkarttapalveluiden kuvaruututulkintaa ja tuotokset pääsääntöisesti perinteisiä tiedon visualisointeja tai rekisteriaineistojen muokkauksia.
-
(2020)Teknologian ja oppimisen suhteesta on esitetty monenlaisia näkökulmia ja myös huolia. Keskeisenä osana maantieteen opetusta voidaan pitää karttataitoja, joiden opettamiseen on nykyisin käytössä monenlainen tarjonta teknologian mahdollistamia opetusmateriaaleja, aineistoja ja ohjelmia. Nykyään keskeisenä maantieteen opetusteknologiana voidaan pitää siten erityisesti paikkatietoa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan karttaopetuksen ja paikkatieto-opetuksen sudetta. Tutkimuksessa on tarkasteltu peruskoulun opettajien kokemuksia ja näkemyksiä kartografian ja paikkatiedon opetuksesta osana maantieteen ja ympäristö- ja luonnontieteen opetusta peruskoulussa 2010- luvun alussa. Tutkimuksen mielenkiinnon kohteena ja sosiaalisena kokemusympäristönä olivat peruskoulun maantieteen ja ympäristö- ja luonnontieteen oppitunnit sekä opettajien kokemukset omasta opetuksestaan ja sen mahdollisuuksista. Paikkatieto-opetusta lähestyttiin opetusinnovaation näkökulmasta, kuten ovat tehneet myös tutkimuksissaan muun muassa Kankaanrinta (2009). Oppilaiden näkemyksiä ei aiheeseen tutkittu, mutta tutkimusta varten käsiteltiin aineisto, jonka avulla oli mahdollista tarkastella, käyttivätkö peruskoulun oppilaat joitain yleisiä kartta- tai paikkatieto sovelluksia tutkimuksen teon aikaan. Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa mahdollisimman hyvä yleiskuva kartta- ja paikkatieto-opetuksen tilasta 2010-luvun alussa peruskoulussa. Tutkimus jatkaa koulumaantieteen monitietteellistä survey- tutkimusperinnettä ja pohjaa siten maantieteen didaktiikasta, oppimiseen liittyvistä teorioista sekä kartografian ja paikkatiedon oppimiseen liittyviin tutkimustietoihin. Lisäksi opetusinnovaatioiden aiemmat tutkimukset ohjaavat tätä tutkimusta, siten että tutkimuksen kantava ajatus oli innovaation diffuusio ja käyttöönotto erityisesti Rogers (2003) ja Fullan (2007) tutkimusten mukaan. Tutkimusaineistona on 2010-luvun alussa kerätty primaariaineisto, joka koostuu peruskoulun opettajien vastauksista maantieteen, kartografian sekä verkko, kartta- ja paikkatietoopetuksen näkemyksistä. Sekundaariaineistona on samaan aikaan kerätty sekundaariaineisto, joka koostuu peruskoulun oppilaiden vastauksista heidän käyttämistään karttapalveluista. Tutkimus kuvailee, vertailee ja selittää tutkittavaa ilmiötä eli kartta- ja paikkatieto-opetuksen luonnetta peruskoulussa 2010-luvun alussa. Opettajien innovatiivisuutta paikkatieto-opetuksen ja kartografian verkko-opetuksen osalta kuvaa primaariaineiston luokitteluun käytetty tämän tutkimuksen malli. Keskeisiksi tutkimustuloksiksi tässä tutkimuksessa nousivat myös jo aiemmissa tutkimuksissa esiin tullut opettajien melko positiivinen asenne digitaalisuutta ja sen tuomia mahdollisuuksia kohtaan. Lisäksi tämän tutkimuksen mukaan karttoja käytettiin opetuksessa suhteellisen paljon ja karttamateriaaleja (sisältäen myös digitaaliset) kaivattiin opetukseen lisää. Kuten aiemmissa aiheen tutkimuksissa myös tässä paikkatieto-opetuksen mahdollisuudet tunnistettiin ja tunnustettiin selvästi, vaikka itse paikkatieto-opetus oli vielä vähäistä opettajien keskuudessa. Poiketen muista tutkimuksista tässä tutkimuksessa ei ilmennyt opettajien ja oppilaiden tietoteknisten taitojen selviä eroavaisuuksia. Innovaationa paikkatieto-opetus oli tutkimuksen teon aikaa vasta vakiintumassa joidenkin innovatiivisimpien opettajien käyttöön. Varovasti voidaankin todeta, että tämän tutkimuksen teon aikaan verkko-opetus koettiin jo pääasiassa osaksi opetusta, mutta paikkatieto-opetusta ei vielä.
-
(Helsingin yliopistoUniversity of HelsinkiHelsingfors universitet, 2001)
-
(2021)High-quality address data is an essential part of a functioning society and its services. However, shortcomings have been identified in the quality of national address data that can, at worst, slow access to vital help in an emergency. Partly for this reason, National Land Survey of Finland (NLS) is developing a new national address information system (OTJ), which in the coming years will serve as the main database for Finland’s national address data. The OTJ's quality management methods are still under development. Currently, the incoming address data of the OTJ is planned to pass through a quality control service called Laatuvahti, which takes care of logical consistency of the incoming data by using quality rules. Preliminary quality rules of address data have been designed for the Laatuvahti service. However, the adequacy of the quality rules and the functionalities of Laatuvahti service to the quality management of address data has not yet been studied extensively. It has also not been clarified how well the quality management methods fit the needs of the users of the address data. In this master’s thesis the quality needs of significant address data users are discovered, the suitability of the OTJ's current quality management methods to the quality needs are examined, and it is determined how the quality management methods should be developed in the future. In addition, the quality needs are used in determining what does quality in address data mean. The address data users’ experiences on the quality of the address data were investigated through expert interviews. A total of seven interviews were conducted. The interviewees were selected to represent socially significant users of address data that use the data for different purposes. Interviewees were the Emergency Response Center Agency, the safety and rescue authorities, a navigation company, a telecommunications company, an energy company, a transport company and the Statistics Finland. The suitability of the OTJ's quality management methods was assessed by comparing the users’ quality needs with the existing address data quality rules and the functionalities and possibilities of Laatuvahti service. The suitability of Laatuvahti for quality needs was further verified by a service expert (from NLS). Most of the quality needs that the address data users raised in the interviews were related to thematic correctness of the address data (i.e. the correctness of the address name and number), positional accuracy and ensuring completeness and currency of the data. In addition, some of the needs were related to the address data structure, uniqueness and methods of reporting the quality level of address data. Based on the quality needs, the quality of address data can be defined simply to mean that the address data points and directs accurately to the intended location based on both its location information and the address name and number spelling. The results suggest that the OTJ's quality rules and the functionalities of Laatuvahti service only partially meets the needs of the users. The quality management methods are not suitable enough for managing the completeness and currency of the data. Some good efforts had been made to ensure thematic correctness through the quality rules, but the methods could be developed further. Positional accuracy was poorly ensured by the quality rules, but the methods could be developed to ensure the accuracy of location information better in relation to the user needs. In addition, the uniqueness of the address could also be ensured in a more versatile way. According to the results, new quality checks should be developed for the OTJ's quality management to ensure, among other things, the positional accuracy and the uniqueness of the address. In addition, recommendations for the structure and content of address names and numbers should be clarified and the quality of reference datasets used in the quality control should be ensured. In the future, it should also be clarified how the completeness and currency of address data can be monitored and should the quality results be reported in a feature level with some sort of a quality indicator value.
-
(2017)Transportation in cities is facing the challenges of congestion and environmental impact caused by the increase in traffic flows. These issues can be reduced by promoting more sustainable transport modes, such as cycling. To increase its modal share, cycling has to be an attractive and competitive choice compared to other travel modes. Digital Geography Lab in University of Helsinki has developed comparable measures for modelling accessibility with different travel modes in Helsinki region. However, cycling is missing from the data because it has been previously modelled with simplistic assumptions of constant travel speed. Little research has been carried out to assess the applicability of this assumption. The main objective of this thesis is to develop a more realistic GIS model for calculating optimal routes and travel times of cycling in Helsinki region taking into account the feasibility of the model. Other objectives are to find out what factors affect cyclists' travel speed and can the environmental factors be used as impedances in the travel time model, what kind of spatial differences the cycling speeds have, and how realistic it is to model cyclists' travel times with constant speed on a regional scale. According to previous research, among the various things affecting cycling some of the main environmental factors are slope, junctions and traffic lights. The effects of these factors to cycling speeds in Helsinki region were analysed based on individual cycling routes and on a route and segment level from the whole data with linear regression models. GPS data of cycling was collected from volunteers who had been tracking their cycling in Helsinki region with mobile sports applications. Basic background information of the cyclists was also collected to analyse the variations in speed between different background variables. Road network for cycling and walking by Helsinki Region Transport was used as the modelling network. A GIS-based map-matching method for the cycling GPS data was developed by applying a method developed for map-matching GPS data of cars. Slope was calculated for route segments using NLS 2 meter digital elevation model and the traffic light information was derived from Digiroad. Python scripts used in modelling are available on GitHub. The cycling speeds vary by cycling frequency: cyclists who stated to cycle almost every day of the week, 3-5 times a week, or a few times a week have median speeds of 24 km/h, 22 km/h and 18 km/h, respectively. Uphill slope and signalized junctions decelerate and downhill slopes accelerate cycling speeds on individual routes. Looking at the whole data, speed has a weak negative correlation between slope and different junction types. On a regional scale the effect of signalized junctions is the greatest, whereas uphill slope has the greatest effect on route-based mean speeds. The regression models do not explain the variation in cycling speeds very well (R2 ≈ 0.1) so a travel time model based on constant speeds corresponding to the different median speeds of frequent and less frequent cyclists was implemented on the network. Spatial examination shows that mean cycling speeds in parts of central Helsinki are 0.8 times slower than in rest of the area, so the cycling speeds of the model were slowed down on those segments. Slope, traffic lights and other junctions affect cycling speeds on an individual level but not on the regional scale. Based on model validation the travel times of the constant speed model correlate strongly with the real travel times of the GPS data. The model taking into account the slower parts of central Helsinki is marginally better but the difference is only slight and affecting only the routes going via the city centre. The difference in travel times caused by different constant speeds is much greater. Constant speed can hence be seen as an adequate assumption to model cyclists' travel times in Helsinki region but the personal and spatial differences in cycling speeds should be taken into account.
-
(2023)Second-home tourism or leisure living is an individually and societally significant form of activity in Finland. Approximately every other Finn regularly uses leisure-oriented second homes, causing considerable mobility and temporal variation in regional populations. Combined with permanent dwelling, leisure living is a multi-local living arrangement where the forms of housing interact. While individual factors associated with housing are generally well-understood, the role of permanent residence and especially the living environment in the background of second home tourism and related individual decision-making remains a less-explored phenomenon. This thesis examines the significance of permanent residential environment in relation to leisure living in Finland. Second home tourism is approached as a form of multi-local living and factors influencing it are studied mostly from the perspective of individual decision-making. The thesis seeks to answer whether the characteristics of permanent residential environment explain the amount of leisure living in Finland. This question is addressed by statistically analyzing the connection of the living environment and other factors with the individual's time spent in leisure homes. Additionally, the thesis considers how the characteristics of residential environment can be measured and addressed in general. The thesis is a part of DeCarbon Home research project and utilizes a survey (n=1446) conducted in spring 2022 as its primary data, supplemented by geospatial data representing the residential environments. After preliminary examinations, the final multivariate model tested the statistical relationship of a total of 18 explanatory variables to the number of nights an individual spent in leisure homes. Explanatory variables included four variables describing the residential environment, ownership of leisure home, as well as a comprehensive set of factors related to housing, demographics, and socio-economic status. Zero-inflated negative binomial regression was employed as the modeling method due to the overdispersion and zero-inflation of the response variable. The results indicate that the perceived general type of the permanent residential environment and more local building density are associated with leisure living in Finland. Living in a denser and more urban environment is linked to a greater amount of time spent in leisure homes. Other significant predictors include owning a second home, higher age, and an appreciation for the tranquility of the living environment. The results support previous observations regarding the connection between urbanity and density with forms of recreation that complement or compensate for deficiencies in the permanent residential environment. However, the naturalness of the residential environment does not explain the amount of leisure living. Individual preferences and choices as well as limiting factors related to housing makes it difficult to empirically demonstrate the real impact of residential environment on individual actions. The thesis does not establish a direct causal relationship between the characteristics of a permanent residential environment and leisure living. Still, the residential environment is stated to have a prominent role in the multi-local living arrangements. Experiential knowledge regarding residential environment is found essential alongside more objective indicators. The thesis highlights the importance of viewing housing as a whole, where areas and forms of living are interconnected. Land use planning should consider the connection between permanent residential environment and leisure living and its comprehensive consequences for individual well-being and different regional structures.
-
(Helsingin yliopistoUniversity of HelsinkiHelsingfors universitet, 2001)
Now showing items 1-7 of 7