Browsing by Subject "paikkatietoanalyysi"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Pro gradu -tutkielma on osa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n hanketta, jossa tutkitaan maanläjitystoiminnan tyypillisiä pinta- ja pohjavesivaikutuksia sekä havainnoidaan lohikalojen lisääntymisalueille tapahtuvia haittoja Vantaanjoen valuma-alueella. Maanläjitystoiminnan moninaisen luonteen vuoksi, toiminnan laajuudesta ja sen vaikutuksista ei ole olemassa luotettavaa tutkimuksiin perustuvaa tietoa. Tutkielmassa selvitettiin millaisia vaikutuksia pilaantumattomien ylijäämämaiden välivarastoinnilla ja läjityksellä on lähiympäristön pohja- ja pintaveden laatuun. Pilaantumattomien ylijäämämaiden osalta tutkimuksia tehtiin kolmessa eri kohteessa Vantaanjoen valuma-alueella. Tutkielma keskittyi valuma-alueella sijaitsevien ympäristöluvanvaraisten- ja muilla luvilla toimivien maanläjitysalueiden velvoitetarkkailutulosten kokoamiseen, tarkasteluun ja paikkatietoanalyysin kehittämiseen. Näiden kriteerien avulla voidaan arvioida läjitysalueiden vesille aiheuttamia riskejä. Tutkimukseen kuului lisäksi pohjaveden purkautumispaikkojen ja luonnonpurojen kartoitusta, vedenlaadun kenttämittauksia ja vesinäytteenottoa. Esiselvitysten perusteella odotettiin maanläjitysalueiden läheisyydessä olevissa pinta- ja pohjavesissä olevan tausta-arvoista kohonneita raskasmetalleja, talousveden laatuvaatimuksista poikkeavia pH-arvoja sekä sähkönjohtavuuden muutoksia. Tulosten perusteella pilaantumattomilla ylijäämämailla on lieviä haitallisia vaikutuksia niin pinta- ja kuin pohjaveden laadullisiin tekijöihin. Pinta- ja pohjavesissä todettiin alueittain kohonneita pitoisuuksia ja arvoja muun muassa sulfaatilla, sähkönjohtavuudella, liukoisessa muodossa raudalla, mangaanilla, uraanilla, rikillä sekä sinkillä. Tutkielman tulokset auttavat arvioimaan läjitysalueiden haitta-ainekuormituksia vesiympäristöön ja suunnittelemaan riskienhallintatoimenpiteitä kuormituksen rajoittamiseksi. Suppeita analyysipaketteja tulisi laajentaa raskasmetallien osalta, sillä vähäinen analyysivalikoima ei edusta kaikkia kohteita. Tavoitteena on ohjata maanläjitystoiminta sellaisille alueille, joilla vesiin kohdistuvat haitat voidaan hallita.
-
(2023)Maankäytön muutokset sekä lisääntynyt ihmistoiminta ovat muokanneet ympäristöä merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Nämä muutokset näkyvät ympäristön tilan heikkenemisenä, ja vaikuttavat myös vesistöjen tilaan. Vaikutukset ovat suurimpia kaupunkialueilla, jossa ihmistoiminta on voimakkainta. Kaupunkialueiden vedenlaatuun sekä hulevesikuormitukseen on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota, sillä vedenlaatu vaikuttaa niin ihmisten, ympäristön kuin eliöstönkin hyvinvointiin. Vedenlaadun tutkimuksessa hyödynnetään yhä enemmän erilaisia paikkatietoaineistoja sekä tilastollisia keinoja varsinaisten vedenlaadun mittaustulosten ohella, kuten tässäkin tutkielmassa on tehty. Hyödynnettäviä paikkatietoaineistoja on saatu Espoon kaupungilta, sekä internetin avoimen datan palveluista. Tässä tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan vedenlaatua Espoon Lippajärveen ja Pitkäjärveen laskevissa ojissa, puroissa, sekä sadevesiviemäreissä. Erillisiä näytteenottopisteitä tutkielmassa oli 26, ja näytteenottokierroksia neljä tutkimusjakson aikana. Tutkimuksen 26 valuma-alueesta pienin on alle 0,01 km2, ja suurin yli 30km2. Yleisin valuma-alueiden kokoluokka oli 0,1-0,4 km2 välillä. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida vedenlaatua ja suurimpia hulevesikuormituksen lähteitä vedenlaadun mittaustulosten, paikkatietoanalyysien sekä tilastollisten keinojen avulla. Tutkielma on osa Espoon kaupungin Lippajärven ja Pitkäjärven kunnostushanketta. Tutkielmassa vedenlaatua arvioidaan kokonaisravinteiden, raskasmetallien sekä ainespitoisuuden osalta. Näiden yhteyttä ympäristömuuttujiin arvioitiin korrelaatioanalyysien sekä vedenlaadun tulosten luokittelun avulla. Tutkimustuloksissa ilmeni selkeitä korrelaatioita maankäytön, valuma-alueiden koon, vettä läpäisemättömän pinnan sekä uomien tiheyden välillä. Korrelaatioanalyysissä metsät korreloivat negatiivisesti useamman (3) vedenlaadun muuttujan kanssa, eli niillä oli vedenlaatua parantava vaikutus. Rakennetut alueet sekä vettä läpäisemätön pinta korreloivat yhteensä positiivisesti neljän vedenlaadun muuttujan kanssa, eli niillä oli vedenlaatua heikentävä vaikutus. Maatalousalueet korreloivat positiivisesti fosforin sekä kiintoaineen kanssa. Tutkimustulokset vastasivat osittain aiempia tieteenalan tutkimustuloksia, kuten fosforin sekä maatalousalueiden positiivisia korrelaatioita, rakennettujen alueiden ja raskasmetallien positiivisia korrelaatioita, sekä metsien ja vedenlaadun muuttujien negatiivisia korrelaatioita. Vedenlaatu vaihteli huomattavasti valuma-alueiden välillä, mutta molemmilta järviltä erottui heikomman vedenlaadun keskittymiä. Pitkäjärvellä heikoimman vedenlaadun alue oli Laaksolahdenrannan ja Jupperin välillä, sekä Vanhakartanon alueella, ja Lippajärvellä järven länsipuolella. Näillä alueilla hulevesien hallintaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota, esimerkiksi hulevesien hallintakeinojen sijoittamista suunniteltaessa.
Now showing items 1-2 of 2