Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "sädehoito"

Sort by: Order: Results:

  • Annoslaskentamallin testaus ulkoisen sädehoidon fotoniannoslaskennassa 
    Petrow, Pauliina (2022)
    Acuros XB -annoslaskentamalli on Varianin Eclipse-annossuunnitteluohjelmistoon kehitetty annoslaskenta-algoritmi, joka on tarkoitettu ulkoisen sädehoidon fotoniannoslaskentaan. Sen toiminta perustuu lineaaristen Boltzmannin siirtoyhtälöiden ratkaisemiseen. Acuros XB -algoritmi laskee annoksen kudoksessa, minkä johdosta se pystyy tuottamaan tarkan laskennan myös heterogeenisessa väliaineessa. Algoritmin laskentatarkkuus on verrattavissa Monte Carlo -menetelmän tarkkuuteen, mutta tarvittava laskenta-aika on lyhyempi. Tässä tutkimuksessa konfiguroitiin ja testattiin Acuros XB -algoritmi HUS Syöpäkeskuksen sädehoito-osaston lineaarikiihdyttimille. Lisäksi tutkittiin kahden mittalaitteen, OCTAVIUS Detector 1000 SRS -ionisaatiokammiomatriisin ja SRS MapCHECK -puolijohdeilmaisimen, toimintaa pienillä säteilykentillä eli 2cm x 2cm ja tätä pienemmillä säteilykentillä. Acuros XB -algoritmi konfiguroitiin optimoimalla kolmea parametria: fokuspisteen kokoa, moniliuskarajoittimen dosimetrista aukkoa ja moniliuskarajoittimen läpäisykerrointa. Parametrien optimointi tehtiin vertailemalla mitattuja ja Acuros XB -algoritmilla laskettuja annosjakaumia ja säteilykentän keskiakseliannoksia. Konfigurointiprosessissa huomioitiin erilaiset kenttäkoot ja annossuunnittelutekniikat tutkimalla erikokoisia staattisia säteilykenttiä sekä IMRT (Intensity-Modulated Radiation Therapy)-, VMAT (Volumetric Modulated Arc Therapy)- ja SRS (Stereotactic Radiosurgery)-tekniikoilla toteutettuja kenttäjärjestelyjä. Mittalaitteita vertailtiin tutkimalla kolmen pienen staattisen kentän, kolmen dynaamisen kaarikentän ja kolmen VMAT-tekniikalla toteutetun kenttäjärjestelyn tuottamia annosjakaumia. Acuros XB -algoritmin konfiguroinnin tuloksena HUS Syöpäkeskuksen sädehoito-osaston lineaarikiihdyttimille määritettiin fotonienergiakohtaiset arvot fokuspisteen koolle, moniliuskarajoittimen dosimetriselle aukolle ja moniliuskarajoittimen läpäisykertoimelle, ja algoritmi otettiin kliiniseen käyttöön. Mittalaitteiden vertailun tuloksena havaittiin, että SRS MapCHECK -puolijohdeilmaisin toimi pienillä säteilykentillä paremmin kuin OCTAVIUS Detector 1000 SRS -ionisaatiokammiomatriisi. Mittalaitteiden annosjakaumien analysointiohjelmat kuitenkin käsittelevät mittaustulokset eri tavoin, joten lisätutkimusta voidaan tarvita yksiselitteisen tuloksen saamiseksi.
  • Sisäisen sädehoidon annosmääritys maksan radioembolisaatio-hoidoissa 
    Pekkarinen, Satu (2020)
    Radioembolisaatio eli SIRT (Selective Internal Radiation Therapy) on yksi sisäisen sädehoidon hoitomuodoista, jota käytetään pääasiassa hepatosellulaarisen karsinooman ja maksametastaasien hoitoon. SIRT-hoidossa käytetään radioaktiivisia yttrium-90:tä sisältäviä mikrorakeita, jotka injektoidaan potilaan maksan verenkiertoon. Dosimetria on tärkeä osa SIRT-hoitoa. Tämän tutkimuksen päätavoite oli selvittää SIRT-hoitoihin liittyvää annosmääritystä ja kokeilla dosimetria-ketjun toteuttamista MIM:n SIRT-hoitoihin tarkoitetulla SurePlan™ LiverY90 – analysointiohjelmalla. Mittauksissa käytettiin kahta erilaista testikappaletta, joihin sijoitettiin SIRT-mikrorakeita. Näiden testikappaleiden mittauksilla oli tarkoitus tutkia SIRT-hoitoihin liittyviä ongelmia sekä selvittää aktiivisuuden ja ilmaisimen laskemien havaintojen välinen suhde. Tutkimuksessa käytettiin kahta erilaista analysointiohjelmaa, Siemensin Volumetric analysis ja MIM:n SurePlan™ LiverY90. Ensimmäisen testikappaleen mittauksissa huomattiin SIRT-hoitojen yhdeksi suurimmaksi ongelmaksi kuvausmenetelmiin liittyvän osittaistilavuusefektin vaikutus kuvien analysoimisessa. Toisen testikappaleen mittauksissa keskityttiin määrittämään aktiivisuuden ja ilmaisimen laskemien havaintojen välinen suhde (Bq/counts), joka todettiin olevan kertaluokkaa 10^2 – 10^3. Tutkimuksessa analysoitiin myös yhden potilaan anonymisoidut kuvat. MIM:n analysointiohjelmalla käytiin läpi koko dosimetria-ketju potilaan kuvia käyttäen. Analyysitulokset esimerkkipotilaasta ja testikappalemittauksista poikkesivat toisistaan, mikä havainnollistaa yttrium-90:n kvantitaatioon liittyviä haasteita. Potilaan kuvia analysoitaessa SIRThoidosta nousi esille kehityksen kohteita, muun muassa potilaan kuvausasennon pitäminen samana eri kuvauskerroilla ja paremman SIRT-hoitoa simuloivan radiolääkeen löytäminen. Annoslaskentaohjelmien kehittyminen ja tuominen osaksi kliinistä työtä auttavat kehittämään SIRT-hoitojen dosimetriaa ja mahdollistavat paremman potilaskohtaisen optimoinnin.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO