Browsing by Subject "sähköinen ylioppilaskoe"

Tutkielmassa paneudutaan kielentämiseen ja erilaisiin kielentämistehtävätyyppeihin lukion pitkässä matematiikassa. Pohjana itse laadittuihin tehtäviin ovat aikaisemmat tutkielmat ja artikkelit aiheeseen liittyen, sekä viimeisimmät pitkän matematiikan sähköiset ylioppilaskoe tehtävät. Tutkielman aikana laaditaan aiempiin tehtävätyyppeihin nojaten geometrian tehtäviä lukiomatematiikkaan. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan, mitä on matemaattinen ajattelu ja tieto ja miten kielentämällä voidaan tuoda esiin oppilaiden omaa matemaattista osaamista. Lisäksi tarkastellaan, millä eri menetelmillä voidaan hyödyntää kielentämistä osana opetusta. Lopuksi tarkastellaan, miten kielentäminen on esillä uudessa vuonna 2021 käyttöön otetussa LOPS:ssa. Kielentämistehtävätyyppejä tuodaan esiin aikaisempien tutkielmien pohjalta. Näiden tehtävätyyppien pohjalta laadin itse sopivia tehtäviä pitkän matematiikan geometrian moduuliin. Tehtävissä esiintyy eri tehtävätyyppien piirteitä, jolloin ne eivät täysin tule luokitelluksi vain yhdeksi tehtävätyypiksi. Tehtävät laaditaan niin, että ne soveltuvat niin ylioppilaskokeeseen kuin moduulin aikana pidettäväksi kokeeksi. Tehtävien arvioinnissa ja analyysissä hyödynnetään Joutsenlahden pelkistetympää arvostelua Wilsonin taksonomiasta. Tutkielman aikana laaditut tehtävät luokitellaan kyseisellä menetelmällä. Joutsenlahden asteikko koostuu kolmesta tasosta, jossa Wilsonin taksonomiat on risteytetty toistensa kanssa. Luokittelussa huomioidaan jokaisen taksonomian tason piirteet, joiden mukaan tehtävä tulee jaotelluksi. Lisäksi tehtävien luokittelussa huomioidaan sähköisen ylioppilaskokeen järjestely, jossa tehtäviä on kolmessa eri osassa. Tehtävä tulee jaotelluksi sen mukaan, mikä on korkein ajattelun taso, jota oppilaalta vaaditaan ongelman ratkaisemiseksi. Lisäksi tehtävässä huomioidaan se, onko se soveltuva A vai B osaan pitkän matematiikan koetta.