Browsing by Subject "sähköiset ylioppilaskokeet"

Maantieteellä on tärkeä rooli kestävän kehityksen opetuksessa. Ympäristö- ja kehityskysymysten opetuksen tulisi perustua yksilön vaikutusmahdollisuuksiin ja ajattelun taitojen kehittämiseen monimutkaisten ilmiöiden ymmärtämisessä, minkä vuoksi lukion maantieteen opetussuunnitelma ohjaa opetusta maantieteellisen kriittisen ajattelun syventämiseen sekä tiedon soveltamiseen. Osaamisen ja oppimisen arviointi on osa opetusta, jossa mitataan opiskelijoiden tasoa suhteessa lukion opetussuunnitelman asettamiin tavoitteisiin. Lukiossa suurin summatiivisen arvioinnin muoto ovat ylioppilaskokeet, joiden sähköistyessä mahdollisuudet korkeampia ajattelun taitoja mittaaviin koekysymyksiin ovat monipuolistuneet. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisia ajattelun taidon tasoja maantieteen sähköisen ylioppilaskokeen kestävän kehityksen koekysymykset edellyttävät ja millaisia ajattelun taitoja koekysymyksien vastaukset edustavat. Tämän lisäksi tutkielmassa verrataan koekysymysten ja vastausten ajattelun taitoja ja niiden yhtenevyyttä sekä tarkastellaan sisällönanalyysin keinoin kokelaiden osaamista kestävän kehityksen teemoissa, jotka tässä tutkielmassa käsittelevät kahvia globaalina rahakasvina sekä hiekkaa ehtyvänä luonnonvarana. Tutkielmassa tutkitaan kahta koekysymystä ja niiden vastauksia syksyn 2018 ja kevään 2019 maantieteen sähköisistä ylioppilaskirjoituksista. Koekysymysten ajattelun taidot luokiteltiin Bloomin taksonomian avulla ja vastaukset (N=241) SOLO-taksonomiaa hyödyntäen. Vastausten luokittelussa painotettiin niiden johdonmukaisuutta, syy-seuraussuhteiden tarkastelua sekä maantieteellisen tiedon hallintaa. Lisäksi molempien koekysymysten vastauksista analysoitiin (N=140) sisällönanalyysin keinoin mitä kestävän kehityksen sisältöjä kokelaat osasivat. Koekysymykset edellyttivät laajasti erilaisia ajattelun taitoja ja korkeimmillaan osaamista soveltamisessa, analysoimisessa ja arvioinnissa. Koekysymykset edustivat kestävän kehityksen teemoja, joita opetussuunnitelmassa edellytetään. Kokelaan tuli osoittaa kykynsä johdonmukaisten ja eriteltyjen vastausten tuottamisessa maantieteellistä kieltä käyttäen. Vastausten ajattelun taidon tasot sijoittuivat molemmissa koekysymyksissä pääosin yksinkertaisiin ja monirakenteisiin SOLO-luokkiin. Vain harva vastauksista ylsi korkeimpia ajattelun taidon tasoja edustavaan luokkaan. Vastaukset olivat usein pinnallisesti tarkasteltuja, eikä käsiteltyihin teemoihin osattu syventyä, kun taas ansioituneimmat vastaukset etenivät loogisesti ja olivat helppolukuisia. Kestävän kehityksen osaaminen oli vastauksissa usein yksipuolista ja opiskelijat olivat pääosin tiedostaneet raaka-aineiden kestämättömän käytön olemassaolon, mutta tarkempaa analyysiä syistä ja ratkaisuista ei usein osattu antaa, Pääosin koekysymykset edellyttivät korkeampia ajattelun taitoja mitä vastaukset lopulta edustivat.