Browsing by Subject "sähköistyminen"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2024)Ylioppilaskirjoitukset ovat suomalaisen koulutuksen kentällä merkittävä ja laajasti vaikuttava instituutio. 2018 tapahtuneen sähköistymisen myötä ylioppilaskirjoituksissa tapahtui paljon muutoksia, joiden vaikutuksia ei ole vielä tutkittu kovin laajalti. Tässä tutkielmassa jatketaan aiemman opettaja työnsä tutkijana -tutkielman aihetta, ja haetaan ymmärrystä sähköistymisen vaikutuksista fysiikan ylioppilaskirjoituksiin. Fysiikan ylioppilaskirjoituksia tarkastellaan tässä tutkielmassa \emph{uudistetun Bloomin taksonomian} kautta. Taksonomia esitellään ja sen aiempaa käyttöä kasvatustieteessä, sekä erityisesti päättöarvioinnin tutkimuksessa tarkastellaan. Kun taksonomia ymmärretään, siirrytään hyödyntämään sitä fysiikan ylioppilaskirjoitusten tarkastelussa. Uudistettua Bloomin taksonomiaa hyödyntäen analysoidaan yhteensä kaksitoista fysiikan ylioppilaskoetta vuosilta 2015 - 2018 ja 2021 - 2023. Kuusi kokeista edustavat paperikokeiden ajan loppua, ja kuusi uusimpia sähköisiä ylioppilaskokeita. Kokeiden tehtävät analysoidaan ja luokitellaan uudistetun Bloomin taksonomian mukaiseen taksonomiatauluun erityisesti huomioiden hyvän vastauksen piirteiden perusteella tunnettua kunkin tehtävän pistejakaumaa. Näin saadaan tietoa erikseen paperisten ja sähköisten fysiikan ylioppilaskokeiden tehtävien mittaamasta kognitiivisesta osaamisesta, sekä niiden vaatimista tiedon tyypeistä. Analyysin perusteella havaitaan, että fysiikan ylioppilaskokeet mittaavat laajasti erilaisia kognitiivisen osaamisen ja tiedon tasoja, kuitenkin selvästi painottuen ymmärtämistä ja soveltamista mittaaviin tehtäviin. Lisäksi havaitaan, että erityisesti painoarvoa on käsitteellisellä tiedolla ja menetelmätiedolla. Vertaamalla paperikokeiden ja sähköisten kokeiden tuloksia havaitaan, että sähköistymisen yhteydessä ymmärtämistä vaativa osuus tehtäväpisteistä on pienentynyt 11,5 %-yksikköä. Myös muita pienempiä muutoksia havaitaan, mutta ne eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Lopuksi tutkielmassa arvioidaan muutosten syitä, erityisesti sähköistymisen tarjoaman laajemman työkaluvalikoiman vaikutusta tehtävänlaadintaan. Toisaalta taksonomiasta luonteesta ja tutkielman koejärjestelystä tunnistetaan puutteita, joiden seurauksena tulosten luotettavuus nousee kyseenalaiseksi.
-
(2020)Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia muutoksia matematiikan ylioppilaskoe on kokenut kokeen muututtua sähköiseen muotoon. Tutkimuksessa on käytetty kolmen peräkkäisen suorituskerran kokeita, kevät 2019 – kevät 2020. Sähköistymisen lisäksi tutkitaan rakenteellisia muutoksia ja kokeen tehtävätyyppien muutoksia. Tutkimuksen tavoite on koota muutokset yhteen, ja selittää muutoksia aiheeseen perehtyneiden asiantuntijoiden kommenttien avulla. Menetelmät. Tutkimuksessa on käytetty sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Kvantitatiivinen osuus tutkimuksesta liittyy ylioppilastutkintolautakunnan tilastojen tulkitsemiseen. Pääosin muu tutkimuksen osuus on kvalitatiivista tutkimusta, jolla pyritään ymmärtämään muutosten syitä. Tutkimuksessa ei ole kerätty haastattelumateriaalia, vaan asiantuntijoiden kommentteja on kerätty eri lähteistä. Tulokset ja johtopäätökset. Matematiikan ylioppilaskoe on kokenut selkeitä muutoksia sähköistymisen myötä. Muutokset eivät liity pelkästään koeympäristöön tai kokeen rakenteeseen, vaan myös kokeen vaativuuteen ja sen tavoitteisiin. Rakenteelliset muutokset ja koeympäristön siirtyminen sähköiseen muotoon ovat varmasti selkeimmät muutokset. Erityisesti pitkän matematiikan kokeessa on ollut täysin tarkoituksellista, että koe on ollut hieman vaikeampi ja se on testannut kokonaisvaltaisemmin kokelaiden kykyä soveltaa matematiikan menetelmiä ja käsitteitä. Sekä pitkässä että lyhyessä oppimäärässä on myös korostettu arkipäiväisten ilmiöiden ja tilanteiden ymmärtämistä.
Now showing items 1-2 of 2